Erik William Bryggman (7. helmikuuta 1891 Turku – 21. joulukuuta 1955 Turku) oli yksi varhaisimmasta funktionalismin edustajista suomalaisessa arkkitehtuurissa. Bryggman valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1916 ja työskenteli Helsingissä Sigurd Frosteruksen, Armas Lindgrenin ja Valter Jungin kanssa kunnes perusti oman toimiston Turkuun vuonna 1923.
Bryggmanin toimisto oli melko pieni, 4–5 suunnittelijaa. Siellä työskentelivät muiden muassa professori Pekka Pitkänen ja arkkitehti Olli Kestilä. Kestilä saattoi loppuun joitakin Bryggmanin aloittamia töitä, joiden suunnittelu ja toteutus jäi kesken Bryggmanin kuoltua.
Bryggmanin suunnittelua kuvataan usein kahdella yksityiskohdalla: hän pyrki säilyttämään rakennuspaikoilla vanhaa puustoa niin paljon kuin mahdollista ja lisäksi hän kehotti rakennusmestareita välttämään vatupassin käyttöä, jotta seinäpinnasta tulisi elävä.
Sisustusarkkitehti Carin Bryggman oli Erik Bryggmanin ja hänen vaimonsa Agda o.s. Grönbergin (1892–1960) kolmesta lapsesta keskimmäinen. Muut olivat Erik (1918–1918) ja Johan (1925–1994). Carin Bryggman lahjoitti isänsä piirustusarkiston Suomen rakennustaiteen museolle.
Merkittäviä suunnittelutöitä Useat Erik Bryggmanin suunnittelemat rakennukset kuuluvat kansainvälisen modernin arkkitehtuurin suojelu- ja tutkimusjärjestön Docomomon merkittävien arkkitehtuuri- ja ympäristökohteiden valikoimaan.
Atrium, Hospits Betel ja Betel-kirkon kellotorni thumb|left|upright|Hospits Betel Asunto-osakeyhtiö Atrium (1927) on viisikerroksinen asuinkerrostalo Turun Yliopistonkadun varrella. Rinteeseen porrastettu talo edustaa 1920-luvun klassistista arkkitehtuuria hillittyine koristeineen ja ylärinteessä olevien sisäänkäyntien pylväskatoksineen. Rakennuksen tontille muodostuu pieni aukio, joka erottaa asuinkerrostalon viereisestä hotellista. Aukiota kutsutaan epävirallisesti Bryggmanin aukioksi.
Hospits Betel (1929) Atriumin naapuritontilla on myös tyyliltään 1920-luvun klassismia, mutta sen yksityiskohdat ovat jo kääntymässä funktionalismiin päin. Turun lähetysseura rakennutti viisikerroksisen Hospits Betelin hotelliksi ja liikerakennukseksi. Bryggman voitti Lähetysseuran järjestämän suunnittelukilpailun. Nykyään rakennuksessa toimii hotelli Scandic Plaza ja muun muassa sen ravintola Bryggman’s.
Betel-kirkon kellotorni (1929). Näkymän Kristiinankadulta Atriumin ja Hospits Betelin rajaamalle aukiolle päättää Bryggmanin suunnittelema kellotorni, joka rakennettiin vuonna 1906 valmistuneeseen Frithiof Strandellin suunnittelemaan Betel-kirkkoon. Asuinkerrostalo, hotelli, piazza ja kirkon campanile muodostavat kansainvälisesti tunnustetun kokonaisuuden, joka henkii italialaista tunnelmaa Yliopistonkadun kävelykatuosuudella. Se kuuluu myös Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Kirjatorni thumb|Kirjatorni nähtynä Tuomiokirkonkadulta. Etualalla 1950-luvulla valmistunut laajennusosa. Kirjatorni (1935), Åbo Akademin kirjaston ensimmäinen oma rakennus sijaitsee Turussa Tuomiokirkonkadun, Piispankadun, Porthaninkadun ja Henrikinkadun rajaamassa korttelissa, sen keskellä. Lahjoitusvaroin rakennettu Kirjatorni on funktionalistinen, lähes kuution muotoinen rakennus. Sen pohjan sivumitat ovat 19 ja 14 metriä ja se on 20 metriä korkea. Kuutiomuodosta ulkonevia osia ovat korkea savupiippu, neljässä kerroksessa olevat pienet siivouskäyttöön tarkoitetut parvekkeet ja rakennuksen katolla oleva kuutiomainen osa hissikonehuoneelle ja tuuletusjärjestelmälle. Rakennuksen seinät ovat sileät ja valkoisiksi rapatut.
Yliopisto arvioi, että Kirjatorni riittää kirjaston tarpeisiin kuutisen vuotta. Bryggmanin ja yliopiston ajatuksena oli, että sijoittamalla Kirjatorni keskelle korttelia voidaan kirjaston vääjäämättä myöhemmin tarvitsema laajennus rakentaa niin, että Kirjatorni edelleen avautuu Tuomiokirkonkadulle. Ajatus toteutui, mutta olosuhteiden ja kohtalon muovaamin muutoksin. Yliopisto sai laajennusosan rakentamiseksi rahalahjoituksen, mutta sota pilasi suunnitelmat, tuli pulaa rakennusmateriaaleista ja lahjoituksenkin arvo laski. Vasta vuonna 1955 Bryggman saattoi luonnostella ehdotuksen koko kirjaston suunnitelmaksi. Hän kuitenkin sairastui ja kuoli vuoden 1955 lopulla. Yliopisto tilasi laajennuksen suunnittelutyön arkkitehti Woldemar Baeckmanilta. Baeckman sijoitti laajennuksen Bryggmanin kaavailemaan paikkaan ja Bryggmanin ajatusta mukaillen.
Kirjatorni sijaitsee Piispankadun alueella, joka sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Suomen Urheiluopisto thumb|left|upright|Urheiluopiston päärakennus Kaskela, pääsisäänkäynti korkeassa keskiosassa. (1936). Suomen Urheiluopiston (1936–1940-luvun loppu) rakennukset Heinolan Vierumäellä sijoitettiin Tahko Pihkalan valitsemalle luonnonkauniille mäntykankaalle Valkjärven rannalle. Urheiluopiston varhainen rakennuskokonaisuus – päärakennus ja kolme asuinrakennusta – perustuu Bryggmanin ehdotukseen, joka voitti 1930 järjestetyn suunnittelukilpailun. Bryggmanin suunnitelmasta saatiin valmiiksi ennen sotia johtajan asuinrakennus (1933), rantasauna (1933) ja funkkistyylinen päärakennus (1936). Sodan aikana Vierumäellä oli sotilassairaala. Ylemmän henkilökunnan asuinrakennus ja henkilökunnan asuinrakennukset rakennettiin 1940-luvun loppupuoliskolla. Rantasauna on purettu ja sen tilalle rakennettiin tiilinen sauna 1950.
Korkeassa päärakennuksessa on matalammat siipiosat. Osa sen tasakatoista on muutettu harjakatoiksi Bryggmanin suunnitelmien mukaan 1950-luvulla. Päärakennuksen yhteyteen on rakennettu uimahallilaajennus 1967. Urheiluopiston alueelle on myöhemmin rakennettu runsaasti erilaisia urheilu- ja asuinrakennuksia. Urheiluopiston ydinalue on suojeltu rakennussuojelulailla ja sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Laivateollisuuden asuinalue Pansiossa thumb|Laivateollisuuden asuinaluetta Pansiossa.
Vuosina 1946–1948 Pansioon toteutettu turkulaisen laivatelakan työntekijöille suunniteltu ja rakennettu asuntoalue kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Bryggmanin huvilat Bryggman suunnitteli Turun seudulle kahdeksan kesäasuntoa tai yksityiskotia, jotka sisältyvät Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin yhteiskohteena Bryggmanin huvilat.
Casa Haartman (1926) Naantalissa on rakennettu Turun taidemuseon intendenttinä vuodesta 1923 lähtien 30 vuoden ajan toimineen taidemaalari Axel Haartmanin ja hänen puolisonsa Hedvig Haartmanin kodiksi. Pariskunta muutti Naantaliin 1923 ja tilasi talonsa suunnitelmat Bryggmanilta, joka suunnitteli heille kaksikerroksisen talon. Harmaaksi rapattu Casa Haartman on ulkoa tyylillisesti klassismia, italialaisin vivahtein. Rakennuksen sisäpuolella näkyy myös Haartmanin kädenjälki runsaissa koristemaalauksissa ja kalustuksessa. Lapsettomana kuolleet Haartmanit testamenttasivat talonsa kotimuseoksi Hedvig’s minne -yhdistyksen hoitoon. Rakennussuojelulailla suojeltua taloa esitellään vain tilauksesta pienille ryhmille. Suojelun piiriin kuuluu myös talon pihapiiri aitoineen. Vuoden 2017 elokuussa ilmoitettiin, että Casa Haartman ja taidekokoelma siirtyvät yhdistykseltä Åbo Akademin Säätiön omistukseen. Villa Solin (1929) Turun Katariinanlaaksossa on nykyään Turun kaupungin edustustilana. Villa Erstan (1929) sijaitsee Turussa Kakskerran saaren päässä korkean mäen päällä. Tyyliltään huvila on klassistinen ja toscanalaisine pylväineen muistuttaa hieman pientä temppeliä. Talo on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä hyvin, vaikka keittiön portaiden päälle onkin myöhemmin rakennettu pylväiden kannattelema kuisti. Huvila Solin (laajennettu 1925) ja Villa Palmroos (1917) sijaitsevat Turussa Hirvensalon saaren länsirannalla Nepotien päässä Oriniemessä. Bryggman suunnitteli Huvila Solinin muutokset ja laajennukset sekä vuonna 1929 valmistuneen uuden vierasmajan, joka on harjakattoinen, matala ja vaatimattoman tyylipuhdas paritupa, jonka sisä- ja ulkoseinät tehtiin kolmen tuuman lankuista. Rakennuksen pienet yksityiskohdat, kuten balusterikaiteinen ja tyyliteltyjen pylväiden kannattelema kuisti, tekevät siitä arkkitehdin taidonnäytteen. Huvila Solinin naapuritontilla sijaitsee vuonna 1917 valmistunut Villa Palmroos, jonka Bryggman suunnitteli insinööri Fridolf Palmroosille. Rakennus sijaitsee rantapenkereen korkeimmalla huipulla ja se on puolitoistakerroksinen, jyrkkäkattoinen, pystyvuorattu, punaiseksi maalattu ja luonnonkiviperustalle rakennettu.Laaksonen & Nummelin, 2013, s. 217–218 Villa Ekman (1933) sijaitsee Turussa Hirvensalon saaren pohjoisrannalla Jänessaaressa. Tyyliltään huvila on funktionalistinen, mutta sisätilojen väritys oli 2000-luvulla tehtyyn remonttiin saakka hyvin klassistinen. Talon eri toiminnot on sijoitettu omiin siipiinsä, jotka mukailevat maaston muotoja. Vuonna 1934 tontille valmistui autotalli, sauna ja hauska pieni uimahuone, joka kuitenkin piti purkaa 1970-luvulla laivaliikenteen takia. Talon julkisivu on rapattu valkoiseksi, runko-osassa on korkea pulpettikatto, ja olohuoneessa on suuri Bryggmanille tyypillinen kulmaikkuna. Villa Warén (1933) sijaitsee Turun Ruissalon saaressa Oskarvuoren kallioiden länsirannalla. Bryggman halusi suojella tontilla kasvavia puita, joten hän piirsi rakennuksen kiertämään tontin kulmassa kasvavaa mäntyä. Tyyliltään huvila on funktionalistinen ja se on jaettu toimintojen mukaan kolmeen eri siipeen. Villa Staffans (1946) sijaitsee Turussa Kakskerran saaren eteläreunalla Vapparin rannalla. Huvila sijaitsee rinteessä ja sen kolme eri siipeä on suunniteltu maaston muotojen mukaan. Tyyliltään rakennus on funtionalistinen. Huvilan julkisivu on roiskerapattu ja kivijalassa on koristeellisia luonnonkiviä. Merenpuoleinen terassi pylväineen on myös tehty luonnonkivistä. Rakennus edustaa 1940-luvun romanttista suuntausta, jossa sekä muoto että materiaalit ottavat huomioon ympäröivän luonnon. 1950-luvulla rakennus toimi Kakskerran seurakunnan pappilana. Vuodesta 1963 rakennus toimi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän leirikeskuksen majoitustilana ja nykyisin kokoustilana. Vuonna 2003 tontille valmistui uusi päärakennus Sinapin leirikeskusta varten. Villa Nuuttila (1949) sijaitsee Kaarinassa Kuusiston saaren länsirannalla Vuolahdessa. Huvila rakennettiin jyrkälle rantatontille siten, että suuria tammia suojeltiin ja valtava siirtolohkare jää rakennuksen kainaloon. Osa suurista siirtolohkareista sai väistyä uudisrakennuksen tieltä. Huvilasta muodostuu matala, polveileva ja nivelletty rakennusjono. Kokonaisuudessa yhdistyy upea luonto ja siihen sulautuva ainutlaatuinen orgaaninen arkkitehtuuri. Olohuoneen suurista maisemaikkunoista on upea näköala merelle. Tontin suurin tammi kaatui 2010-luvun vaihteessa myrskyssä, mutta vanhoja tammia on yhä tontilla. Carin Bryggman suunnitteli huvilan sisustuksen sekä piirsi huonekalut. Bryggman suunnitteli huvilalle myös rantasaunan (1951) ja laiturin (1953). Yle TV1:llä vuonna 2020 esitetyssä Stugor-sarjan toisella kaudella ohjelman päähenkilö Kasper Strömman vierailee Villa Nuuttilassa. Huvilan nykyiset asukkaat Raija ja Matti Hurme kertovat kotinsa historiasta. Kahdeksannen jakson teema on Maaston muodot ja se käsittelee mökkejä, jotka on rakennettu poikkeuksellisella tavalla maaston mukaan.
Muita suunnittelutöitä Rakennuksia thumb|Harjavallan vesivoimalaitos Bostadsaktiebolaget Brahegatan 9 (1924), Brahenkatu 9, Turku. Talo on ensimmäinen Bryggmanin oman toimiston suunnittelema asuinkerrostalo Turussa. Carin Bryggman asui talossa. Asunto-osakeyhtiö Kellonsoittaja (1925), Kellonsoittajankatu 8. Yhdessä Ilmari Ahosen kanssa. Viisikerroksinen kivitalo on tyyliltään hyvin samanlainen kuin vuotta aiemmin Brahenkadulle valmistunut asuinkerrostalo.Laaksonen & Nummelin, 2013, s. 66