Suomen Punainen Apu (lyh. Puna-apu, ) oli 1930-luvulla Suomessa maanalaisesti toiminut vasemmistolaisten poliittisten vankien tukijärjestö. Puna-avun toimintaa ohjasi Suomen Kommunistinen Puolue, jonka tukemisesta myös tuetut vangit olivat saaneet tuomionsa. Puna-apuun kuulumisesta saattoi saada syytteen esimerkiksi "valtiopetoksen valmistelusta". Suomen Punainen Apu oli osa Kansainvälistä Punaista Apua (MOPR). Järjestön edeltäjiä olivat 1920-luvulla toimineet ja 1930 lakkautetut Valtiollisten vankien huoltoyhdistykset.Suomen Punaisen Avun arkisto Kansan Arkisto (toimijan kuvailu)
Puna-avun käytännön avustustoiminta muodostui muun muassa ruokapakettien ja muun tarpeellisen toimittamisesta vangeille. Naiset rahoittivat toimintaa esimerkiksi myymällä käsitöitä. Puna-apu julkaisi monistettuja tiedotteita, joissa pyrittiin valistamaan ihmisiä poliittisten vankien ahdingosta ja kohtelusta.
Puna-avun keskus julkaisi monistelehtiä Vankien Toveri (1932–1935), Punainen Huolto (1935) ja Röda Hjälp (1935). Paikalliskomiteoiden lehtiä olivat muun muassa Joukkotaistelija (Oulu 1933), Ketju (Uusimaa 1933), Nouseva Voima (Kemi 1932–1933), Punainen Apu (Kymenlaakso 1933) ja Taistelukutsu (Oulu 1933).Suomen Punaisen Avun arkisto: Keskuksen lehdet, Piiri- ja paikalliskomiteoiden lehdet Kansan Arkisto
SKP:n keskuskomitean vuoden 1932 plenumissa Eino Lehto alusti joukkoliike-kysymyksestä. Lehdon mukaan poliittisten vankien hyväksi toimineita naisten käsityökerhoja oli toiminnassa yli sata. Kerhoja oli myös paikkakunnilla, joissa ei ollut SKP:n tai SKNL:n toimintaa. Huoltotyössä olivat aktiivisia varsinkin vankien omaiset. Vankien toverit -ryhmien jäsenmääräksi Lehto arvioi 700–800, joista yli puolet toimi Helsingissä, Kemissä, Oulussa ja Turussa.Hyvönen 1971, s. 203–205.
Vuoden 1933 plenumissa Puna-avun työstä alusti johtotyöhön aktiivisesti osallistunut Katri Järvinen. Keskuksen toiminta koostui Järvisen mukaan kolmesta linjasta: 1) illegaaliset vankien toveriryhmät, 2) puoli-illegaaliset opiskelu- ja käsityöryhmät, 3) lailliset komiteat. Vankien toveriryhmät muodostivat alueneuvostoja. Puna-avun maatakäsittävä konferenssi pidettiin syyskuussa 1932. Puna-avun organisoimia selostustilaisuuksia järjestettiin esimerkiksi naistenpäivänä, Marxin kuoleman 50-vuotispäivänä ja Neuvostoliiton oloista. Järjestö pyrki rakentamaan joukkoliikkeitä muun muassa vankiloissa levinneiden kulkutautien, vankiloissa kuolleiden muistotilaisuuksien ja vankien nälkälakkojen ympärille.Hyvönen 1971, s. 234–238.
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Punaisen Avun arkisto (digitoitu, pdf) Kansan Arkisto
Luokka:Suomalaiset ihmisoikeusjärjestöt Luokka:Suomen kommunistinen puolue Luokka:Suomen politiikka 1930-luvulla