Jäniskosken voimalaitos ( / GES–5) on Paatsjoen Jäniskoskessa oleva vesivoimalaitos. Voimala sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle vuonna 1947 myymällä Jäniskosken–Niskakosken alueella (Suomen toistaiseksi viimeinen merkittävä aluemuutos). Suomelle kuuluessaan voimala kuului Inarin kuntaan. Nykyisin se kuuluu Murmanskin alueen Petsamon piiriin. Voimalaitos käynnistettiin Petsamon Kolosjoen kaivoksen nikkelintuotantoa varten vuonna 1942. Kaivosoikeudet omistanut kanadalais-englantilainen yhtiö aloitti voimalan rakennustyöt 1938, mutta työt jäivät kesken talvisodan vuoksi. Suomalaisten loppuun rakentama voimalaitos tuotti Kolosjoen nikkelikaivoksen sähkösulattamon tarvitseman sähköenergian. Laitos säästyi tuhoilta talvisodassa, mutta saksalaiset tuhosivat laitoksen vetäytyessään Petsamosta Lapin sodan aikana syksyllä 1944. Sotien jälkeen Neuvostoliitto vaati aluetta vuokrattavaksi 1946, ja se osti sen lyhentämällä saksalaissaataviaan Suomesta.
Neuvostoliitto tilasi Imatran Voimalta laitoksen kunnostustyöt, ja vuonna 1951 valmistui uusittu laitos, venäjänkieliseltä nimeltään ГЭС-5 (GES–5). Laitoksen teho on 30,5 MW ja keskimääräinen vuosituotanto 208 GWh/a. Laitoksella on kolme sähkögeneraattoria. Jäniskosken voimalaitosta uudistetaan lähivuosina siten, että sen tehoksi tulee 43,8 MW A. A. Novikov, 27.9.2007. Inarin kunta, kunnanjohtajan viikkokatsaus 40/2007 (PDF)
Toinen maailmansota thumb|200px|Juuri valmistuneen suojabunkkerin räjäyttivät vetäytyneet saksalaisjoukot syksyllä 1944: mittakaavasta saa käsityksen verrattaessa kuvan kuorma-autoja bunkkerin rakenteisiin
Jatkosodassa Suomen ja Saksan aseveljeyden aikana Kolosjoen kaivoksen nikkelituotannosta 80 % vietiin Saksaan, ja se oli tärkeä osa maan sotateollisuuden raaka-ainelähteitä. Tämän vuoksi myös Jäniskosken voimalaitoksella oli Saksalle strategista merkitystä. Heinäkuun lopulla 1941 liittoutuneiden lentokoneet pommittivat Liinahamaria, Suomen pohjoisinta satamaa.
Hitler antoi 14. lokakuuta 1941 käskyn, jonka mukaan Petsamon kaivoslaitosten suojaksi ilmapommituksia vastaan oli rakennettava paksu teräsbetoninen suojakupu. Asiaa ryhdyttiin valmistelemaan loppuvuonna, ja rakennustyöt alkoivat seuraavana keväänä. Saksalaiset saivat valmiiksi Jänislahden voimalaitoksen koneaseman suojakuvun. Teräsbetonisten seinien vahvuus oli 3–4 metriä, katon 3,5 metriä. Voimalaitoksen suojaaminen oli lähes turhaa, sillä pato ja varsinainen voimalinja 80 kilometrin päähän kaivokselle oli suojaamaton. Vuorisjärvi 1989, s.192Paasilinna 1989, s. 385
Voimalaitosta tai kaivosaluetta ei pommitettu kertaakaan talvi-, jatko- tai Lapin sotien aikana. Joitakin suunnitelmia tähän oli, sillä esimerkiksi brittiläinen ilmakommodori Sidney Osborne Bufton teetti heinäkuun 1943 lopulla muistion Jäniskosken padon tuhoamisesta. Buftonin suunnitelmissa oli pommituslento Pohjois-Skotlannista tai lento Murmanskin kautta Neuvostoliiton alueelta raskailla Avro Lancaster-pommikoneilla. Pommitusajankohdaksi suunniteltiin 15. syyskuuta 1943 – 1. marraskuuta 1943. Hanketta päätettiin ehdottaa neuvostoliittolaisille, mutta näin ei tehty, ja suunnitelma raukesi.
Saksalaiset tuhosivat voimalaitoksen vetäytyessään Norjaa kohti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana syksyllä 1944. Jäniskosken koneasema suojakupuineen sekä patomuuri räjäytettiin 17. lokakuuta. Koneaseman suojakuvun räjäytykseen käytettiin 100 tonnia räjähteitä. Patoallas oli räjäytettäessä lähes täynnä, ja hyökyaalto pyyhki rannat paljaiksi kallioiksi.Paasilinna 1983, s. 423–424
Muuta Jäniskosken voimalaitoksen alueella oli oma postileima "Jäniskosken voimalaitos".Postileimat.com: J15. Jäniskosken voimalaitos Voimalaitoksen postipysäkki perustettiin rakennustöiden alussa 1.6.1938 ja 1.7.1947 postipysäkki laajeni postiasemaksi. Postiasema lakkautettiin 1.6.1951, kun suomalaisten rakentajien työ oli valmis.
Katso myös Jäniskosken–Niskakosken alue Kolosjoen kaivos
Lähteet Sotilasaikakauslehti 5/2008
Viitteet
Aiheesta muualla Consulting and Project Development Services Fortum (Jäniskosken voimalaitoksen kuva) 300 miestä rakentamassa työmaata 8 miehelle. Nikkelin voimalla kohonnut "katoava kaupunki" Jäniskoskella, Helsingin Sanomat, 16.8.1938, nro 218, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Jäniskoski - valtavien mittasuhteiden työmaa, Helsingin Sanomat, 11.9.1939, nro 244, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Jäniskosken "kaupunki", Aamulehti, 22.10.1939, nro 285, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Venäjän vesivoimalaitokset Luokka:Venäjän padot Luokka:Paatsjoen alaosan alue (Norjan tai Venäjän puolella) Luokka:Jäniskosken–Niskakosken alue