Turun kaupunginjohtaja

Turun kaupunginjohtaja oli vuoteen 2021 asti käytössä ollut virka, jonka haltijan tehtävänä oli johtaa Turun kaupungin hallintoa ja taloutta sekä toimielinten, virastojen ja laitosten ja kaupungin henkilökunnan toimintaa ja muuta kaupungin toimintaa. Kaupunginjohtaja toimi Turun kaupunginhallituksen alaisena. Turun kaupunginjohtaja työskenteli kaupungin konsernihallinnossa. Viimeisenä virkaan valittiin Minna Arve, joka aloitti 9. marraskuuta 2017. Vuonna 2021 siirryttiin pormestarimalliin ja kaupunginjohtaja korvatiin pormestarilla. Minna Arve valittiin myös tähän tehtävään.

Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat:

kunnalliset ja valtiolliset vaalit kaupungin johtaminen ja strateginen suunnittelu kaupungin hallinto kaupungin talous, tietohallinto, hallinnon ja talouden sisäinen tarkastus, verotus sekä hankintatoimi kaupungin henkilöstöhallinto ja henkilöstöpolitiikka elinkeino-, tiedotus- ja suhdetoiminta, kansainvälinen yhteistyö sekä yhteistyökysymykset kaupunkien, maakuntien, muiden kaupungin hallinnon ulkopuolisten organisaatioiden ja valtion kanssa pelastustoimi asiat, jotka eivät kuulu apulaiskaupunginjohtajien hoidettaviin toimialan yhteisöt ja säätiöt

Turun kaupunginjohtajat

Turun kaupunginjohtaja synnyinvuosi virkakausi kuolinvuosi puolue 100px Armas Ensiö 1884 1930 1956  Kokoomus 100px Arvi Hällfors 1888 1931–1942 1942  Sitoutumaton 100px Eero Mantere 1904 1942–1951 1964  Sitoutumaton 100px Kalervo Pellinen 1905 1952–1961 1961  Sitoutumaton 100px Harras Kyttä 1912 1961–1963 1985  Suomen Kansanpuolue 100px Väinö J. Leino 1922 1964–1989 1993  SDP 100px Juhani Leppä 1948 1989–1995   Kokoomus 100px Armas Lahoniitty 1944 1995–2005 2018  SDP 100px Mikko Pukkinen 1954 2006–2010   Kokoomus 100px Aleksi Randell 1975 2010–2017   Kokoomus 100px Minna Arve 1974 2017–2021   Kokoomus

Aiemmat kunnallis- ja oikeuspormestarit pienoiskuva|Turun Vanha Suurtori. Vanha raatihuone on kuvan vasemmassa reunassa. Raatilaitos sekä siihen liittyvät pormestarin ja raatimiehen virkanimikkeet tulivat Ruotsin valtakuntaan Saksasta 1300-luvulla. Raadin tehtävä oli hoitaa kaupungin yleistä hallintoa ja taloutta, ylläpitää järjestystä ja jakaa oikeutta. Sen jäseninä istui kaupungin porvareita jotka kantoivat raatimiehen virkanimikettä, ja sen toimintaa johti pormestari. Maunu Eerikinpojan kaupunginlaissa vuodelta 1349 raati määrättiin jokaisen Ruotsin valtakunnan kaupungin hallintoelimeksi. Suomalaisista kaupungeista ensimmäinen maininta raadin ja pormestarin olemassaolosta on Turusta vuodelta 1324. thumb|upright|Vuosina 1501–1502 Turun pormestarina toiminut Lars Skalm kuvattuna Sauvon kirkon kalkkimaalauksesta.Tuija Tuhkanen: "IN MEMORIAM SUI ET SUORUM POSUIT" - Lahjottajien muistokuvat Suomen kirkoissa 1400-luvulta 1700-luvun lopulleSami Kalmi – Lars Skalm, Lord of Rövarnäs

Pormestarin ja raatimiesten toimenkuvat oli kaupunginlaissa määritelty sangen väljästi. Pormestari johti raadin työskentelyä ja oli vastuussa kaupunginhallinnosta. Virallisia pätevyysvaatimuksia ei pormestareille laissa asetettu. Kaupunkilain mukaan jokaisella kaupungilla tuli olla kolmekymmentä raatimiestä ja kuusi pormestaria, mutta tätä kyettiin noudattamaan ainoastaan Tukholmassa. Lakia uudistettaessa 1600-luvulla määrä supistettiin 24 raatimieheen ja neljään pormestariin. Käytännössä Turun ja Viipurin kaltaisissa suurissa kaupungeissa oli useita pormestareita, mutta pienemmissä vain yksi.

1600–1700-lukujen aikana ruotsalainen kaupunginhallinto uudistui ja pormestarin ja raadin tehtävät määriteltiin tarkemmin. Vanhaa hallintoa ja oikeudenkäyttöä hoitanut raati jakautui Turussa ja muissa suurissa kaupungeissa kahdeksi eri elimeksi: maistraatiksi, joka hoiti kaupungin hallinnon, ja raastuvanoikeudeksi, joka jakoi oikeutta. Myös pormestarin virka jakautui kahteen toimeen: maistraatin puheenjohtajaan eli kunnallispormestariin ja raastuvanoikeuden ylimpään tuomariin eli oikeuspormestariin. Raastuvanoikeuden puheenjohtajana toimineilta oikeuspormestareilta alettiin vaatia juridista koulutusta, aluksi epävirallisesti ja vuodesta 1749 lain voimalla.

Vuoden 1873 kunnallisasetuksessa kaupunkeihin määrättiin perustettavaksi vaaleilla valittavat kaupunginvaltuustot, jotka saivat perinteisesti maistraateille kuuluneen ylimmän kunnallisen päätösvallan. Tämän jälkeen kunnallispormestarin johtama maistraatti toimi valtuustopäätösten valmistelijana ja toimeenpanijana. Tämänkin aseman maistraatti kuitenkin menetti vuoden 1927 kunnallislain muutoksessa, kun valmistelu- ja toimeenpanotyötä varten perustettiin uusi toimielin kaupunginhallitus. Samalla kunnallispormestari menetti asemansa kaupungin korkeimpana hallintovirkamiehenä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle eli kaupunginjohtajalle.

Turun kunnallispormestarit synnyinvuosi virkakausi kuolinvuosi Baltasar Schultz 1650 1710–1727 1733 Erik Johan Tolpo 1688 1727–1731 1766 Karl Merthen n. 1700 1731–1743 1743 Karl Fredrik Ignatius 1726 1768–1778 1786 Sven Fredric Synnerberg 1739 1778–1804 1804 Claes Johan Sacklén 1762 1805–1808 1840 Erik Johan Synnerberg 1775 1808–1816 1845 Claes Sacklén 1789 1816–1825 1831 Carl Daniel Wirzenius 1779 1825–1830 1846 Carl Pehr Edvard Gadd 1800 1831–1833 1883 Lars Johan Kekoni 1803 1834–1840 1860 Fredrik Edgar Leonard Bronikowsky 1827 1861–1868 1868 100px Herman Peter Höckert 1824 1869–1881 1891 100px August Ferdinand Juselius 1847 1881–1900 1900 Reinhold Alexander von Willebrand 1866 1900–1921 1921

Turun oikeuspormestarit synnyinvuosi virkakausi kuolinvuosi Erik Johan Tolpo 1688 1731–? 1766 Thure Hagert 1717 1760–? 1771 Johan Henrik Mentzer 1746 1789–1803 1803 Abraham Öhmann 1758 1804–1811 1814 Gustaf Fredrik Sjöstedt 1783 1811–1816 1868 Claes Sacklén 1789 1825–1831 1831 Lars Reinhold Forssell 1799 1831–1841 1857 100px Albert Johan Lignell 1798 1841–1860 1873 100px Karl Julius Amandus Grönholm 1812 1860–1884 1894 Karl Fredrik Samuel Lilius 1839 1884–1896 1906

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Turun kaupunginjohto

*