Tunturikeulankärki (Oxytropis lapponica) on Euraasian vuoristoalueilla kasvava hernekasvi. Suomessa laji on rauhoitettu ja sitä tavataan vain yhdellä kasvupaikalla.Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 19.9.2009.
Ulkonäkö ja koko Monivuotinen tunturikeulankärki kasvaa 5–15 senttimetriä korkeaksi. Sen varsi on suikerteleva, tyveltä haarova ja koheneva. Varsi on myötäkarvainen ja varren nivelvälit ovat pitkiä. Lehdet ovat päätöparisia ja parilehdykkäisiä, pareja on 7–10 kappaletta. Lehdykät ovat suikeita. Terttumaisessa kukinnossa on 7–9 violetinsävyistä kukkaa. Palko on mustakarvainen, riippuva ja teräväkärkinen. Tunturikeulankärki kukkii heinä-elokuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 275.
Tunturikeulankärki muistuttaa väritykseltään hiukan hiirenvirnaa (Vicia cracca), ja muodoltaan kenttäkeulankärkeä (O. campestris). Sen voi sekoittaa tunturikurjenherneeseen (Astragalus alpinus), mutta ero näkyy kukkien muodossa: keulankärkien venho eli kahden alimman terälehden muodostama osa on suippo, kurjenherneillä tylppä.
Levinneisyys Tunturikeulankärkeä tavataan vuoristoalueilla Euroopassa ja Aasiassa. Euroopassa sitä kasvaa Albaniassa, Pyreneillä, Alpeilla sekä Ruotsin ja Norjan tunturialueella, mihin esiintymään myös Suomen ainoa kasvusto liittyy. Aasiassa lajia tavataan muun muassa Kaukasuksella, Altailla ja Tiibetissä.Den virtuella floran: Lappvedel Viitattu 19.9.2009.Väre 1997, s. 203.
Suomessa tunturikeulankärkeä tavataan vain Enontekiön Kilpisjärvellä Käsivarren alueellaKasvimuseo: Putkilokasvilajit ja -alalajit, joita tavataan Suomessa vain Käsivarren alueella yhdessä paikassa Mallan luonnonpuistossa.
Elinympäristö Suomessa tunturikurjenherne kasvaa alapaljakan paisterinteillä paikoilla, joissa maaperä on kulunut esimerkiksi lumen sulamisvesien takia. Laji on kalkinvaatija. Suomen ainutta esiintymää saattaa uhata kasvupaikan umpeenkasvu.
Lähteet Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. Väre, Henry: Tunturikeulankärki. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 203.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2021: Tunturikeulankärjen levinneisyys Suomessa
Luokka:Keulankärjet Luokka:Suomen äärimmäisen uhanalaiset kasvit