Vadstenan kunta

Vadstenan kunta () on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Vadstena.

Kunnan maapinta-ala on 191,60 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 7 528 henkeä (31.12.2021).

Vätternin itärannalla sijaitsevan Vadstenan nähtävyyksiä ovat muun muassa Vadstenan linna, Vadstenan birgittalaisluostari, jonka abbedissa oli Pyhä Birgitta, sekä luostarikirkko, sairaala ja Mårten Skinnaren talo. Vadstenan ja eteläpuolisen naapurikunnan Ödeshögin rajalla on Omberg-niminen 264 metriä korkea horsti. Vadstenassa toimii yli 600 yritystä.

Vadstenan ystävyyskaupunkeja ovat Suomessa Naantali, Tanskassa Bogense, Norjassa Svelvik ja Islannissa Patreksfjörður.

Historia Rautakautinen asutus Vadstenan alueelta on tehty kansainvaellus- ja viikinkiaikaisia hopea- ja kultalöytöjä. Ympäristöstä löydetty riimukivi viittaa Vadstenan erikoisasemaan myöhäisrautakaudella. Motalalaisen Askan kylän ja vadstenalaisen Hagebyhögan kylän lähistöltä sijaitsevista haudoista on löydetty muun muassa aseita, hopeakoruja ja arabialaisia hopearahoja. Hopeakoruja käyttivät soturit ja viikinkiaikaiset naiset. Askassa sijaitsevat myös todennäköisesti myöhäisrautakaudelta peräisin olevat, Itä-Götanmaan suurimmat kumpuhaudat.

Vadstenan kaupungin historia

pienoiskuva|vasen|Vadstenan kaupunki vuosien 1690–1710 väliseltä ajalta peräisin olevassa kaiverruksessa. Kaiverrus on julkaistu Svecia Antiqua et Hodierna -teoksessa.

Vadstena (nykyinen Vadstenan taajaman alue) alkoi kehittyä 1200-luvulla rakennetun ja 1360-luvulla birgittalaisluostariksi muutetun luostarin ympäristöön. Kuningatar Margareeta I myönsi Vadstenalle kaupunkioikeudet 8. joulukuuta 1400, ja pian sen jälkeen kaupunkiin rakennettiin raatihuone. Vadstenasta muotoutui keskiajalla tärkeä uskonnon ja kulttuurin keskus. Siellä oli muun muassa aikansa Pohjoismaiden suurin kirjasto. Ennen uskonpuhdistusta luostarin merkitys oli vähentynyt, ja vuonna 1595 se suljettiin kokonaan. Kuningas Kustaa Vaasa rakennutti 1500-luvun puolivälissä linnan suojaamaan kaupunkia smoolantilaisten ja tanskalaisten hyökkäyksiltä. Myöhemmin linna kunnostettiin Kustaa Vaasan pojan, Itä-Götanmaan ja Dalslandin herttuan Magnus Vaasan asunnoksi. Vuonna 1568 kuninkaaksi nousseen Juhana III teettiin linnalle nykyisen renessanssityylisen asun. 1770-luvulla kaupungissa asui noin 1 400 asukasta, 1800-luvun jälkipuoliskolla yli 2 000 asukasta ja vuonna 2005 5 612.

Sana Vadstena tarkoittaa kivitaloa veden vierellä. Nimen arvellaan viittaavan Birger-jaarlin veljen Elavus Maununpojan omistamaan Vadstena-nimiseen tilaan. Vadstena eli Vastenis mainitaan Elavuksen kirjoittamassa latinankielisessä kirjeessä vuodelta 1268.

Vadstenassa vietettiin vuonna 2003 Pyhän Birgitan syntymän 700-vuotisjuhlavuotta.

pienoiskuva|Vadstenan kunnan alueella sijainneet pitäjät ja Vadstenan kaupunki. pienoiskuva|Vadstenan sijainti Itä-Götanmaan läänissä. pienoiskuva|Vadstenan kunnan kartta.

Kuntajaon kehitys Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Vadstenan kaupungista muodostettiin kaupunkikunta. Vuoden 1862 lopussa Vadstenassa oli 2 514 asukasta, joten se oli tuolloin Ruotsin 40. suurin kaupunki.

Nykyinen Vadstenan kunta koostuu Vadstenan kaupungista ja joukosta entisiä maalaiskuntia. Nämä maalaiskunnat olivat Hagebyhöga, Herrestad, Hov, Källstad, Nässja, Orlunda, Rogslösa, Sankt Per, Strå, Väversunda ja Örberga. Vuoden 1911 aluejaossa Hagebyhöga ja Orlunda kuuluivat Askan kihlakuntaan, Hov Göstringin kihlakuntaan ja loput kahdeksan kuntaa Dalin kihlakuntaan. Vadstenan kaupunki ei kuulunut mihinkään kihlakuntaan.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin neljä suurkuntaa: Vadstena (aiempi Vadstenan kaupunki ja Sankt Per) Aska (aiemmat Varv, Styra, Västra Stenby, Hagebyhöga, Fivelstad ja Orlunda) Östgöta-Dal (aiemmat Strå, Nässja, Örberga, Herrestad, Källstad, Rogslösa ja Väversunda) Folkunga (aiemmat Kumla, Appuna, Hov, Hogstad, Väderstad ja Rinna). Vadstenan kuntamuoto oli kaupunki, ja muut kolme olivat maalaiskuntia.

Östgöta-Dal liitettiin Vadstenan kaupunkiin jo vuonna 1967. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin Vadstenan kunta yhdistämällä Vadstenan kaupunki ja osa Folkungan kunnasta. Folkungasta liitettiin Vadstenaan vain Hovin seurakunta ja muut kunnan alueet liitettiin Boxholmin ja Mjölbyn kuntiin.

Vadstenan ja Askan kunnat liitettiin vuonna 1974 vielä Motalan kuntaan. Kuitenkin jo vuonna 1980 Vadstenan kunta muodostettiin uudelleen. Ennen Motalaan liittämistä Vadstenaan kuuluneiden alueiden lisäksi siihen liitettiin myös Hagebyhögan ja Orlundan seurakunnat.

Maantiede

Vadstenan kunta sijaitsee Itä-Götanmaan läänissä Ruotsin toiseksi suurimman järven Vätternin itärannalla. Vadstenan kokonaispinta-ala on 413,26 km², josta 191,60 km² on maata ja 221,66 km² vesialueita. Vesialueista 205,20 km² kuuluu Vätterniin ja 16,46 km² on muita vesialueita, joista merkittävin on Tåkern-järvi. Vuonna 2007 kunnassa oli 142,52 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 78,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Vadstenan naapurikunnat ovat pohjoisessa Motala, kaakossa Mjölby ja etelässä Ödeshög. Lisäksi kunnalla on järvirajaa Vätternin länsipuolella sijaitsevan Karlsborgin kanssa. Kuntaan kuuluvat taajamat () Borghamn ja Vadstena sekä kylistä esimerkiksi Hagebyhöga, Herrestad, Hov, Källstad, Nässja, Orlunda, Rogslösa, Strå, Väversunda ja Örberga. Kunnan keskuspaikka on Vadstena, jossa muun muassa kunnantalo sijaitsee.

pienoiskuva|Vasemmalla Vättern, keskellä Tåkern-järvi, josta pohjoiseen virtaa Mjölnajoki. Järvien välissä sijaitsee Omberg-niminen horsti.

Vadstenan eteläosassa sijaitsee Tåkern-järvi. Osa järvestä kuuluu Ödeshögiin ja Mjölbyhyn. Tåkern on tunnettu erityisesti runsaasta linnustostaan. Osa järvellä tavatuista 270 lintulajista on yleisiä ympäri vuoden, kun taas osa on erittäin harvinaisia ja on tavattu ainoastaan kerran. Yleisiä lintuja ovat muun muassa keltavästäräkki, ruskosuohaukka, viiksitimali ja sääksi. Syksyisin etelään muuttavia lintuja pysähtyy Tåkern-järvelle suurin joukoin. Lisäksi järvellä on runsas ja ainutlaatuinen kasvisto. Järvestä Vätterniin, suunnilleen keskellä kuntaa, virtaa Mjölnajoki.

Kunnan alueella sijaitsee kaksi luonnonsuojelualuetta. Toinen on 23 hehtaarin kokoinen Ruotsin valtion omistama Ombergsliden. Alueen maaperä on kalkkipitoista mutta vähäravinteista. Ombergslidenillä elää muun muassa lukuisia perhoslajeja sekä kämmeköitä, kuten ainoastaan muutamilla paikoilla Ruotsissa elävä tuoksukirkiruoho (Gymnadenia odoratissima). Myös kimalaisorho, punakämmekkä ja punakko viihtyvät alueella. Punakko on jäänne ajalta, jolloin jääpeite perääntyi alueelta. Ombergslidenillä kasvaa myös yökönlehtiä. Omberg-nimisen horstin itäisellä rinteellä on monia pieniä soita. Kostean ja kalkkipitoisen ympäristön ansiosta luonnonsuojelualueella on myös useita harvinaisia nilviäislajeja. Ombergslidenin korkeimmilta kohdilta näkee Tåkern-järvelle.

Toinen luonnonsuojelualueista on valtion omistama Kastad kulle torräng, jonka laajuus on 3,5 hehtaaria. Kastad kulle torräng on kalkkipitoinen drumliini, jolla on epätavallista kasvistoa. Luonnonsuojelualueen eteläosassa esiintyy erittäin harvinaista Astragalus inflexus -kurjenhernelajia. Sitä kasvaa Manner-Ruotsissa ainoastaan viidessä paikassa läntisellä Itä-Göötanmaalla. Muita kasveja ovat muun muassa tupsulinnunruoho, ketotörmäkukka ja pikkuluppio. Linnuista alueella elävät muun muassa pikkulepinkäinen, pensaskerttu ja mustarastas. Lisäksi alueella tavataan metsäkauriita ja jäniksiä.

Kastad kulle torrängin lähistöllä on kolme pystyssä olevien kivien ryhmää. Kivet ovat ympyränmuotoisessa asetelmassa, ja ne ovat osa rautakautista hautausmaata. Kastad kullella on aikoinaan laidunnettu, ja siellä on ollut soranottopaikka.

Ilmasto

Vadstenassa on viileät ja pilviset talvet. Kesät ovat osittain pilvisiä.

Talous

Käsityöläisyys oli 1805–1855 ylivoimaisesti tärkein ala Vadstenan kaupungissa. Vuonna 1900 teollisuus oli 33,4 prosentin osuudella tärkein ala ja palvelusektori 24 %:n osuudella toinen. Vuonna 1930 palvelusektori oli 34,7 %:n osuudella ensimmäinen ja teollisuus 24,9 %:lla toinen. Vuonna 1960 palvelusektorilla oli 48 %:n osuus ja teollisuudella 33,2 %:n osuus.

Nykyisin Vadstenassa kunnassa toimii yli 600 yritystä. Kunnan suurimmat yritykset ovat Fredriksons Verkstads AB 225 työntekijällään ja ABS Pump AB yli sadalla työntekijällään.

Maaliskuussa 2007 Vadstenan asukkaista neljä prosenttia oli työttömiä. Itä-Götanmaan läänissä ja koko Ruotsissa työttömiä oli viisi prosenttia. Maaliskuussa 2008 Vadstenassa oli edelleen neljän prosentin työttömyys. Ainoastaan miespuolisten työttömien määrä oli vähentynyt 91:stä 70:een. Naispuolisia työttömiä maaliskuussa 2008 oli 78. Itä-Götanmaan läänissä työttömyys oli edelleen viisi ja koko Ruotsissa neljä prosenttia.

Vadstenan kahdeksan tavallisinta ammattia vuonna 2006 olivat terveydenhoitohenkilö, koneenkäyttäjä mineraalin ja metallin käsittelyssä, asentaja, tuote-esittelijä, peruskoulunopettaja, myyjä (sisäänostaja, meklari), rakennustyöläinen ja insinööri (teknikko).

Taulukko Vadstenan työpaikoista vuonna 2006 aloittain:

Ala Osuus(ihmistä) Osuus(prosenttia, %) Alan osuus koko Ruotsissa(prosenttia, %) Teollisuus 813 26 17 Hoitoala 617 20 16 Kaupankäynti ja viestintä 391 12 18 Koulutus ja tutkimus 349 11 11 Kulttuuripalvelut 329 10 7 Maatalous, metsätalous, kalastus, metsästys 171 5 2 Rakentaminen 139 4 6 Julkinen hallinto 56 2 6 Energia-, vesi- ja jätehuolto 6 0 1 Muut 53 2 1 Yhteensä 3 146 100 100

Elinkeinot vuonna 2010 Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken Vadstenan kunnassa vuonna 2010. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Väestö pienoiskuva|Näkymä Ombergiltä Vätternille.

Vadstenan asukasluku vuoden 2008 lopussa oli 7 475 asukasta, joista naisia oli 3 812 eli 51 % ja miehiä 3 663 eli 49 %. Asukkaista 0–6-vuotiaita on 444 eli 6 %, 7–17-vuotiaita 965 eli 12,9 %, 18–24-vuotiaita 537 eli 7,2 %, 25–44-vuotiaita 1 482 eli 19,8 %, 45–64-vuotiaita 2 177 eli 29,1 %, 65–79-vuotiaita 1 267 eli 16,9 % ja yli 80-vuotiaita 603 eli 8,1 %. Vuonna 2008 kuntaan syntyi elävänä 48 lasta. Samana vuonna kuoli 104 ihmistä. Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 17,1 % 18–64-vuotiaat: 54,8 % 65 vuotta täyttäneet: 28,1 %

Kunnan keskustaajamassa Vadstenassa asui vuoden 2010 lopussa 5 613 asukasta, joka vastasi 75,9 prosenttia kunnan väestöstä. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 778 asukasta. Aikaisemmin taajamana ollutta Borghamnia ei enää vuonna 2010 luokiteltu taajamaksi pienentyneen väkiluvun vuoksi. Borghamnin lisäksi Skedet on laskettu taajamaksi vuoden 1960 tilastossa.

Taajamien ulkopuolinen väestö voidaan jakaa edelleen pientaajamissa () sekä taajamien ja pientaajamien ulkopuolella asuviin. Vuoden 2010 perusteella Vadstenan kunnassa oli kolme pientaajamaa: Borghamn (149 asukasta), Rogslösa (90 asukasta) ja Skedet (92 asukasta). Yhteensä niissä asui 331 henkilöä eli 4,5 % kunnan asukkaista. Taajamien ja pientaajamien ulkopuolella oli 1 447 asukasta eli 19,6 % kunnan väestöstä.