thumb|Argo cat 15 thumb|Argo Argo on suomalainen kilpa- ja huvivenemerkki. Argoja on valmistanut 1970-luvulta lähtien Pentti ja Harry Fabritiuksen Argo Venetuote Ay. Argoja on tehty kahdenlaisia: yksirunkoisia ja monirunkoisia (katamaraaneja). Argoilla on erittäin menestynyt kilpailuhistoria. Niillä on voitettu 18 maailmanmestaruutta, useita euroopanmestaruuksia, pohjoismaidenmestaruuksia ja kansallisia mestaruuksia. Niillä on myös tehty eri Offshore -kilpaluokissa kolmisenkymmentä maailmanennätystä nopeudessa.
Lähinnä suomalaiset ja ruotsalaiset kuljettajat ovat ajaneet Argoilla kymmenittäin maailmanmestaruuksia ja maailmanennätyksiä. Muilla offshoreveneillä ei todennäköisesti ole esittää vastaavaa saldoa.
Alkunäytös Kesän 1969 Päijänne Racessa alle kolmekymppiset, tuntemattomat tamperelaisveljekset Pentti ja Harry Fabritius ajoivat yllättäjinä kovan E-luokan ylivoimaiseen voittoon. He päihittivät maahantuojien sponsoroimien tallikuljettajien uudet lasikuituveneet omatekoisella vanerisella Argo-veneellään. Argon ilmiömäinen menestys jatkui kesän muissakin kilpailuissa.
Seuraavana vuonna moni huippukuljettaja jätti Rais-Sportin tai Finnsportin veneensä ja hankki tilalle lasikuituisen, laidoiltaan korotetun version vaneri-Argoista, mallinimeltään Argo 16. Muutamassa vuodessa Argot ottivat vallan matkavenekisoissa.
Veljekset valmistivat itse kaikki Argot. Veneiden suunnittelusta vastasi Pentti. Veljekset kilpailivat myös itse useassa luokassa menestyksekkäästi.
Toinen erä 1970- luvun puolivälissä Argot hallitsivat venekisoja. Varikoilla ei enää näkynyt huviveneistä muokattuja kisalaitteita. Laji oli erikoistunut ja taso noussut. Harrastelijahenki oli kadonnut. Samalla osanottajamäärät olivat laskeneet. Suomalainen kilpaveneily eli pysähtyneisyyden aikaa.
Silloin nähtiin alan seuraava murros. Kaksirunkoiset katamaraanit valtasivat kisaluokat. Vuonna 1977 Tauno Laulainen toi Salon kisaan kolhonnäköisen vanerikatamaraaniveneen, joka päihitti isot yksirunko-Argot mennen tullen.
Alkuhämmennyksen jälkeen Fabritiuksen veljekset reagoivat nopeasti. Seuraavaksi kesäksi tuli myyntiin Argo Cat 18 ja sen jälkeen katteja lähes kaikkiin luokkiin. Muut eivät Argon kateille pärjänneet. Fabritiukset olivat tehneet sen jälleen.
Nykyään Vuoteen 2021 mennessä Argoja oli valmistettu 350–400 kappaletta. Vuodesta 1970 lähtien kaikki tehtiin Pentti ja Harry Fabritiuksen itsensä toimesta käsityönä.
2000-luvulla Argojen tuotanto Tampereella väheni ja loppui viimein kokonaan, kun veljekset jäivät eläkkeelle.
Argo-veneille on kuitenkin kysyntää edelleen. 2020-luvulla Argojen muotteja ja valmistusoikeuksia on siirtynyt uusille tekijöille.
Ruotsalaisyritys Malmössä on hankkinut yksirunkoisten 16- ja 19-jalkaisten ja Argo Cat 13:n ja 15:n muotit, mutta veneiden tuotanto on ollut vähäistä.
Suomalainen Parexo on alkanut valmistaa 17- ja 21-jalkaisia yksirunko-Argoja sekä Parexo-huviveneitä Argojen rungolle. Ensimmäiset Parexot ovat etukannettomia pulpettimalleja. Veneet ovat komposiittipohjaisia ja ne on muotoiltu nykyajan henkeen.
Dennis Westerholm valmistutti vuonna 2021 ensimmäisen kaksipaikkaisen Argo Cat 23 -veneensä Marinolla Sipoossa. Mallista on kehitetty nelipaikkainen huvikäyttöön tarkoitettu versio.
Argo Cat 17/18:n ja 21:n muotit ovat edelleen Fabritiuksilla.
Malleja
Argo (1968) Vuoden 1969 voitokas malli oli toinen vene, jonka Fabritiukset rakensivat. Argo Zeus (1970) Argo 16 (1971) Argo 16 (1972) Argo 18 Argo 19 (1973) Kaksirunkoinen malli (1973) Argo 17 (1974) Argo Thor Argo Cat 18 (1978) Argo Cat 15 (1979) Argo Cat 14 (1983) Argo Cat 21 (1986) Argo Cat 17 (1989) 18-jalkaisesta lyhennetty malli. Argo Cat 23 (1990) Argo 26 (1992) Suurin Argo tehtiin Tom ja Bo Wareliukselle avomerikisoja varten.
Lähteet
Aiheesta muualla Argo-veneistä yksityishenkilön Venenostalgiaa-blogissa. Argo-veneiden historiaa Moottoriveneily-foorumilla.
Luokka:Moottoriveneenvalmistajat Luokka:Suomalaiset veneenvalmistajat Luokka:Tamperelaiset yritykset