thumb|Vigilant, Uffa Foxin kuuluisa 1930 suunnittelema 22m2-saaristoristeilijä. thumb|30m2 Saaristoristeilijä. thumb|150m2 ”Singoalla”, Gustaf Estlanderin mestariteos vuodelta 1920, purjehtii Kanholmsfjärdenillä elokuussa 1922 juuri ennen tuhoutumistaan tulipalossa. Saaristoristeilijä on klassinen purjevene, joka on rakennettu perustuen Svenska Seglarförbundetin vuonna 1908 vahvistamaan saaristoristeilijäsääntöön. Säännön oli tarkoitus täydentää R-mittasääntöä, jota monet purjehtijat eivät pitäneet sopivaksi Pohjoismaiden saaristo-olosuhteisiin https://web.archive.org/web/20130920013010/http://www.puuvene.net/saaristoristeilijat/historia.html. Kaksi saaristoristeilijöiden kokoluokkaa eli SK 30 ja SK 40 valittiin vuoden 1920 Antwerpenin kesäolympialaisiin. Alun perin saaristoristeilijät purjehtivat miltei poikkeuksetta Itämerellä, mutta tänään saaristoristeilijät ovat levinneet erityisesti Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, jossa venettä arvostetaan kauneutensa ja nopeutensa vuoksi. Erityisesti Saksassa SK 30 -veneet ovat kasvaneet suureksi luokaksi ja moni alun perin ruotsalaisvene purjehtii tänään Saksan Itämeren rannikolla. Suomen runsaasta kolmestakymmenestä saaristoristeilijästä suurimmat ovat 75 neliömetrisiä. Ruotsissa purjehtii useita 95 neliömetrisiä ja jopa pari 150 neliömetristä, josta tunnetuin on yli kahdenkymmenen metrin pituinen Beatrice Aurore. Suomessa oli kesällä 2010 yhteensä 33 saaristoristeilijää. Näistä moni löytyy HSS-pursiseuran klassikkolaiturilta. Ennen toista maailmansotaa seura oli yksi Pohjoismaiden menestyineimpiä 22 neliömetristen kilpapurjehdusseuroja. Suomessa on rakennettu kaiken kaikkiaan noin 1000 saaristoristeilijää 1900-luvun alkupuoliskolla. Suomessa rakennetuista veneistä on tähän päivään säilynyt arvioiden n. 30 kappaletta. Yksi näistä on Gustaf Estlanderin suunnittelema, Helsingissä rakennettu Colibri VI (SK 22) vuodelta 1922, joka kuuluu Suomen merimuseon kokoelmaan ja on esillä Merikeskus Vellamossa.
Kapea ja matala uniikki pursi Saaristoristeilijäsääntö antaa suuria vapauksia veneentekijälle ja jokainen vene on siksi uniikki. Veneen luokka määräytyy pääsääntöisesti purjepinta-alan mukaan, lisäksi luokissa on muutamia vähimmäismittoja. Saaristoristeilijöitä on pienistä 15 neliömetrin veneistä aina 150 neliömetrisiin saakka. Suurin osa veneistä on pitkiä, kapeita ja matalilla vapaalaidoilla varustettuja sekä erittäin korkeatakilaisia. Veneet rakennettiin alun perin puusta kuten mahongista tai tiikistä. Nykyään saaristoristeilijöitä valmistetaan myös lujitemuovista. Luokka on ollut erityisen suosittu Ruotsissa mutta myös Suomessa ovat pienemmät luokat kuten 22 neliömetriset olleet hyvin edustettuja. Ruotsissa suosittu Mälarkryssare on saaristoristeilijälle läheistä sukua ja tätä jopa vielä kapeampi. Saaristoristeilijät ovat tunnettuja nopeasta vauhdistaan kevyessä tuulessa.
Saaristoristeilijät jotka ovat tai ovat olleet Suomessa
Alfsol SK 30Bambi SK 40Briolette SK 22Colibri VI SK 22Ell-Ess SK 22Fragancia SK 22Gun SK 75Gun SK 55Göi SK 22Hobby SK 22Ila SK 75Inga-Lill SK 15Inga-Lill SK 22Inga-Lill XXI SK 22Ingrid SK 40Lorelei SK 30Mayflower SK 55Mimosa 30 valRoxmary SK 22Sensaja SK 22Singhoala SK 150Sirkka SK 22Slaghöken SK 30Solveign SK 22Star 15 valSuzanne 15 valSwing SK 30Tesla SK 55Tosca SK 40Trumph SK 75Ulla-Britt SK 22Ursula SK 55Valkyrian SK 40Vision SK 30
Katso myös Itämerenristeilijä Utö-risteilijä
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Saaristoristeilijä yhdistys ry. Jorma Rautapään kuvia suomalaisista 8mR-veneistä Suomen kasiliitto FEMA Ylen Elävä arkisto: Purjehdusta Helsingin edustalla
Luokka:Köliveneet Luokka:Purjehdus Luokka:Purjehdus olympialaisissa