Kerekin kieli eli kerekki on Venäjällä Tšuktšien niemimaalla asuvien kerekkien puhuma tšuktšilais-kamtšatkalainen kieli. Nykyään sitä voidaan pitää lähes kuolleena.
Kerekki kuuluu kamtšatkalaisten kielten tšuktšilaiseen ryhmään. Aikaisemmin sitä pidettiin korjakin murteena. Kielessä on paljon myös tšuktšilaisia piirteitä.Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2: 94. Nykyään kerekki jaetaan neljän päämurteeseen.
Historia ja puhujamäärät Neuvostoaikana kerekit luettiin tšuktšeiksi, joiden keskuudessa he asuivat Tšukotkan autonomisen piirikunnan entisen Beringovskin piirin Meinypilgynon ja Hatyrkan kylissä. 1960–1980-luvuilla kerekkejä arvioitiin olleen korkeintaan sata henkeä ja kerekin kielen puhujia 25–30. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä he olivat lähes täysin sulautuneet tšuktšeihin. Aleksandr Volodin löysi vuonna 1991 Meinypilgynosta kaksi kerekin puhujaa ja Hatyrkasta yhden. Australialaisen tutkijan Michael Dunnin mukaan vuonna 2000 kerekkiä osasi vain yksi vanhus. Tästä huolimatta vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 8 kerekkiä ja peräti 15 kerekin puhujaa. Tilaston löytämistä kerekeistä kolme asui Tšukotkalla ja heistä kaksi ilmoitti osaavansa kerekin kieltä.
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on kymmenen kerekin puhujaa. Puhujat edustavat vanhempaa ikäpolvea.
Kerekille ei ole kehitetty virallista kirjallista muotoa. Kieltä kirjoitetaan kyrillisin aakkosin.
Fonologia
Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeaiuVälinenəAvoina Lähde:
Konsonantit LabiaaliDentaaliPostaleolaariPalataaliVelaariUvulaariFaryngaaliGlottaaliNasaalimnŋKlusiiliptkqʔAfftikaattat͡ʃFrikatiivivħLateraalilPuolivokaalij Lähde:
Kielioppi ja sanasto Kieliopiltaan kerekki on agglutivoivaa ja siinä käytetään paljon erilaisia suffikseja. Sijamuotoja on seitsemän ja perussanajärjestys SOV.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Endangered Languages of Indigenous Peoples of Siberia: The Kerek Language Ethnologue: Kerek
Luokka:Tšuktšilaiset kielet Luokka:Venäjän kielet