Riian arkkihiippakunta oli itsenäinen valtio Vanhalla-Liivinmaalla vuosina 1255–1561. Sitä hallitsivat arkkipiispat, jotka saivat valtaoikeutensa Rooman paavilta ja joilla oli korkein hengellinen valta. Vuodesta 1207 lähtien Riian piispoilla ja heitä vuodesta 1255 alkaen seuranneilla arkkipiispoilla oli myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ruhtinaan arvo. Heillä oli siten hengellisen vallan lisäksi maallinen valta niissä arkkihiippakunnan osissa, jotka olivat heidän territoriotaan eivätkä kuuluneet Liivinmaan ritarikunnalle, Tarton piispalle, Saarenmaan-Läänemaan piispalle tai autonomisille kaupungeille, kuten Riika.
Arkkipiispat olivat saksalaisia tai ainakin ei-virolaisia. Hengellisissä asioissa arkkipiispan apuna oli tuomiokapituli.Zetterberg s. 47.
Arkkihiippakunta lakkautettiin, kun väestö kääntyi katolilaisuudesta luterilaisuuteen. Suuri osa Riian arkkipiispoista tiedetään vain kolikkoihin painettujen tietojen perusteella. Hiippakunnan tuomiokirkko on Riian tuomiokirkko.
Riian arkkipiispat Albert Suerbeer, 1245–1273 Johannes I von Lune, 1273–1284 Johannes II von Vechten, 1285–1294 Johannes III von Schwerin, 1294–1300 Isarnus Takkon, 1300–1302 Jens Grand, 1303–1310 Friedrich von Pernstein, 1304– 1341 Engelbert von Dolen, 1341–1347 Bromhold von Vyffhusen, 1348–1369 Siegfried Blomberg 1370–1374 Johannes IV von Sinten, 1374–1393. 24.IX) Johannes V von Wallenrodt, 1393–1418 Johannes VI Ambundi, 1418–1424 Henning Scharpenberg, 1424–1448 Silvester Stodewescher, 1448–1479 Sede Vacante, 1479–1484 Michael Hildebrand, 1484–1509 Jasper Linde, 1509–1524 Johannes VII Blankenfeld, 1524–1527 Thomas Schoning, 1528–1539 Wilhelm von Brandenburg, 1539–1563
Katso myös Tartun arkkihiippakunta Kuurinmaan arkkihiippakunta Saarenmaan arkkihiippakunta Tallinnan arkkihiippakunta
Lähteet
Luokka:Latvian entiset valtiot ja valtiomuodostelmat Luokka:Baltian historia Luokka:Riian historia