Suomen presidentinvaalissa 2006 Tarja Halonen valittiin toiselle kaudelle (2006–2012) Suomen presidentiksi. Vaali järjestettiin suorana kansanvaalina.

Ensimmäinen kierroksen äänestyspäivä oli 15. tammikuuta. Ehdolla vaalien ensimmäisellä kierroksella oli yhteensä 6 miestä ja 2 naista. Kukaan ehdokkaista ei saanut yli 50 prosenttia äänistä, joten vaalissa järjestettiin toinen kierros, jolle pääsivät kaksi eniten ääniä saanutta, Halonen (46,3 %) ja Sauli Niinistö (24,1 %). Toisen kierroksen äänestyspäivä oli 29. tammikuuta. Halonen sai 51,8 prosenttia äänistä.

Tulokset

Suomen presidentinvaalin 18.–24. ja 29. tammikuuta 2006 tulokset |- style="background-color:#E9E9E9;text-align:center;" ! colspan="2" rowspan="2" style="text-align:left;" | Ehdokas ! rowspan="2" colspan="2" style="text-align:left;" | Puolue ! colspan="2" | 1. kierros ! colspan="2" | 2. kierros |- style="background-color:#E9E9E9;text-align:center;" ! width="75" | Ääniä ! width="30" | % ! width="75" | Ääniä ! width="30" | % |- | style="background-color:" | | style="text-align:left;" | Tarja Halonen | style="text-align:left;" | Sosiaalidemokraatit | SDP | | 46,31 | | 51,79 |- | style="background-color:" | | style="text-align:left;" | Sauli Niinistö | style="text-align:left;" | Kokoomus | KOK | | 24,06 | | 48,21 |- | style="background-color:" | | style="text-align:left;" | Matti Vanhanen | style="text-align:left;" | Keskusta | KESK | | 18,63 | colspan=6 rowspan=6 style="background-color:#E9E9E9;"| |- | style="background-color:" | | style="text-align:left;" | Heidi Hautala | style="text-align:left;" | Vihreät | VIHR | | 3,49 |- | style="background-color:" | | style="text-align:left;" | Timo Soini | style="text-align:left;" | Perussuomalaiset | PS | | 3,43 |- | style="background-color:" | | style="text-align:left;" | Bjarne Kallis | style="text-align:left;" | Kristillisdemokraatit | KD | | 2,04 |- | style="background-color:" | | style="text-align:left;" | Henrik Lax | style="text-align:left;" | Ruotsalainen kansanpuolue | RKP | | 1,61 |- | style="background-color:#dddddd" | | style="text-align:left;" | Arto Lahti | style="text-align:left;" | Valitsijayhdistys

| 0,43 |- | colspan="8" style="background-color:#E9E9E9;"| |- style="font-weight:bold" | colspan="4" style="text-align:left;" | Yhteensä | | 100 % | | 100 % |- | colspan="8" style="background-color:#E9E9E9;"| |- | colspan="4" style="text-align:left;" | Hylätyt | | 0,3 | | 0,5 |- | colspan="4" style="text-align:left;" | Äänestysprosentti | | 70,8 | | 74,0 |- | colspan="8" style="background-color:#E9E9E9;"| |- | colspan="8" style="text-align:left;font-size:90%;"| Lähde: OikeusministeriöTulos: Koko maa (1. kierros) (Oikeusministeriö 17.1.2006)Tulos: Koko maa (2. kierros) (Oikeusministeriö 1.2.2006) |} Ensimmäinen kierros Maakunnittain Maakunta Tarja Halonen Sauli Niinistö Matti Vanhanen Heidi Hautala Timo SoiniBjarne KallisHenrik Lax Arto Lahti ÄänestäneetÄänet Hyväksytyt äänetHylätyt äänet Etelä-Savo41 93917 44824 9441 8902 9141 766187343129 07991 81291 431381Pohjois-Savo62 27623 96440 1283 1585 4262 251332513197 683138 352138 048304Pohjois-Karjala41 81215 60525 2742 2444 5201 682177351132 82591 94291 665277Kainuu19 6596 38016 0017251 7847068417267 54545 62945 511118Uusimaa366 169253 63571 82345 38922 34514 28116 9913 6021 025 287796 461794 2352 226Itä-Uusimaa24 35212 2926 7392 1761 1591 0235 47520869 68853 54353 424119Varsinais-Suomi130 95373 29636 7419 8018 7543 9904 3721 196355 961269 907269 103804Kanta-Häme49 18324 50015 8602 3303 0381 758276440131 35997 66497 385279Päijät-Häme55 88429 57017 0262 8194 3702 279347624156 066113 212112 919293Kymenlaakso53 59225 47217 0552 2694 5791 957450583146 922106 412105 957455Etelä-Karjala36 59317 96017 6621 7342 9921 361206481107 94979 23078 989241Keski-Suomi75 32827 23934 8304 7406 0883 449342552209 443153 025152 568457Etelä-Pohjanmaa33 09123 10745 9891 2824 8813 184160317150 707112 339112 011328Pohjanmaa47 28815 46612 1922 5081 9466 29415 133227132 754101 359101 054305Satakunta71 63328 33926 7932 5125 1472 184357897185 999138 255137 862393Pirkanmaa134 06772 35237 06310 79510 8195 5931 0021 237364 658273 777272 928849Keski-Pohjanmaa13 3225 36614 9046081 5293 6548709253 66040 43040 34585Pohjois-Pohjanmaa82 34236 59567 2305 6327 4332 806386741280 672203 656203 165491Lappi49 52416 29333 2822 1393 7501 113153393145 532106 957106 647310Ahvenanmaa8 023987454497181521 4032019 60311 64411 55490 Toinen kierros Maakunnittain Maakunta Tarja Halonen Sauli NiinistöÄänestäneetÄänet Hyväksytyt äänetHylätyt äänet Etelä-Savo47 65147 329129 07995 49694 980516Pohjois-Savo73 38570 060197 683144 124143 445679Pohjois-Karjala49 88745 744132 82596 11795 631486Kainuu23 88123 12667 54547 24247 007235Uusimaa429 938401 4661 025 287834 807831 4043 403Itä-Uusimaa28 34827 20569 68855 76455 553211Varsinais-Suomi149 753130 990355 961282 047280 7431 304Kanta-Häme55 57746 649131 359102 734102 226508Päijät-Häme63 59556 272156 066120 343119 867476Kymenlaakso60 88050 666146 922112 085111 546539Etelä-Karjala41 43341 057107 94982 87082 490380Keski-Suomi88 66870 495209 443159 952159 163789Etelä-Pohjanmaa39 75874 467150 707114 867114 225642Pohjanmaa55 38649 347132 754105 162104 733429Satakunta80 98563 292185 999144 915144 277638Pirkanmaa156 183130 229364 658287 706286 4121 294Keski-Pohjanmaa16 95223 99053 66041 15840 942216Pohjois-Pohjanmaa100 860110 871280 672212 613211 731882Lappi59 52151 045145 532111 195110 566629Ahvenanmaa8 3394 03319 60312 47012 37298

Ensimmäisen vaalikierroksen teemoja – Nato ja presidentin valtaoikeudet

Vaalin suurimmat teemat olivat Nato-jäsenyys ja presidentin valtaoikeudet. Kun huomattavan osan suomalaisista todettiin pitävän tasavallan presidenttiä edelleen vahvana Suomen ulkopoliittisena johtajana, keskustelu alkoi sen jälkeen painottua Suomen liittoutumattomuuteen ja mahdollisiin liittoutumistarpeisiin.

Vaalikampanjoiden alkuvaiheessa keskusteltiin enemmän presidentin valtaoikeuksista ja siitä, onko presidentti edelleen kiistattomasti Puolustusvoimien ylipäällikkö, joka vastaa sodasta ja rauhasta yhdessä eduskunnan kanssa, vai onko tämä tehtävä jäämässä Euroopan unionin integraation vuoksi enenevässä määrin hallitusta johtavalle pääministerille. Erityisesti Hautala ja Niinistö korostivat voimakkaasti sitä, että presidentin pitäisi johtaa arvovallalla, nostamalla rohkeasti keskustelunaiheeksi erilaisia kauaskantoisia aiheita muun muassa Suomen ja maailman tulevaisuuden ongelmista, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta.

Kun ilmeni yhä selvemmin, että suuri osa äänestäjistä pitää tasavallan presidentin tehtävänä ennen kaikkea ulkopolitiikkaa ja että ylipäällikön tehtävä pitää säilyttää, alkoi kampanjoissa painottua Suomen suhtautuminen Euroopan unionin taistelujoukkoihin ja niiden mahdolliseen käyttämiseen Nato Response Forcen tukena. Keskustelu ohjautui myös Suomen Nato-jäsenyyteen, jota vaalikeskusteluissa vastusti voimakkaimmin Soini ja kannatti voimakkaimmin Lax. Muut perustelivat epäröiviä ja jarruttavia mielipiteitään vedoten pääasiassa Suomen turvallisuuspoliittiseen selontekoon, eduskunnan ja kansan tahtoon sekä Yhdysvaltain vahvaan rooliin järjestössä.

Vanhanen ja Halonen korostivat viimeisessä televisiotentissä sitä, ettei päätöstä Nato-jäsenyydestä tee presidentti, vaan eduskunta ja että hallitus noudattaa vuoden 2004 turvallisuuspoliittista selontekoa ja että liittoutumista käsitellään uudelleen vuoden 2008 turvallisuuspoliittisessa selonteossa.

Niinistön mielestä Nato toisi turvallisuustakuun, joka Euroopan unionilta jäi Suomen osalta järjestämättä siksi, että perustuslakisopimus jäi kansanäänestyksillä hyväksymättä Ranskassa ja Alankomaissa ja prosessi pysähtyi. Niinistö ei presidenttinä vastustaisi lähenemistä eurooppalaisemman Naton suuntaan, mutta korosti, että päätöksen asiasta tekee eduskunta, koska se on kansallinen asia.

Vaalituloksen selviämisen jälkeen Suomen mahdollisesta liittymisestä Natoon Niinistö mainitsi lisäksi, että hän kannattaa aktiivista taloudellista ja muuta yhteistyötä myös Venäjän kanssa ja että Suomen pitää hoitaa suhteensa Venäjään Euroopan unioninkin kautta.

Ensimmäisen vaalikierroksen kampanjat

Useissa kampanjoissa pyrittiin perinteisen varovaisiin kampanjoihin verrattuna suhteellisen suureen räväkkyyteen ja yllättävyyteen.Kärkiehdokkailla jo yli miljoonan vaalibudjetit. Helsingin Sanomat 8.12.2005

2 Bjarne Kallis

Kampanjan tunnus: "Äänesi on Kallis" Kristillisdemokraattien kansanedustaja Bjarne Kallis korosti kristillisten arvojen merkitystä Pohjoismaisen hyvinvoinnin pohjana. Kallis oli liikkeellä alle 100 000 euron budjetilla.

Toisella kierroksella Kallis sanoi äänestävänsä Niinistöä.

3 Sauli Niinistö kuntavaalipiiriosuusvahvimmat kunnatKauniainenUusimaa50,2EspooUusimaa42,2SaloVarsinais-Suomi36,9MerimaskuVarsinais-Suomi34,5NaantaliVarsinais-Suomi34,2kuntavaalipiiriosuusheikoimmat kunnatKökarAhvenanmaa3,6KestiläOulu4,9UllavaVaasa5,3RautavaaraPohjois-Savo5,5KumlingeAhvenanmaa5,8 Kampanjan tunnus: "Työväen presidentti" Kansallisen Kokoomuksen Sauli Niinistö julistautui vaalimainoksissaan keskiviikkona 26. lokakuuta 2005 työväen presidentiksi näkyvällä mainosiskulla lehdissä ja televisiomainoksella. Niinistö korosti vastakkainasettelun olevan ohi työelämässä ja Suomen olevan suomalaisten yhteinen yritys. Niinistö on toiminut Euroopan investointipankin varapääjohtajana.

Niinistö korosti kampanjassaan myös turvallisuuden merkitystä, mutta ilmoitti parhaiten suomalaisille sopivan eurooppalaisen turvallisuuden, jonka eteen ei ole tehty tarpeeksi töitä. Niinistön mukaan ilmastonmuutos on maailman riskienhallinnan tärkein kysymys ja sanoo suomalaisella ympäristöteknologialla olevan paljon annettavaa.

Niinistön kirjoittama kirja Viiden vuoden yksinäisyys julkaistiin ennen vaalikampanjan alkua. Kyseinen teos tarkastelee Suomen poliittista historiaa muutamia vuosia presidentinvaaleista taaksepäin, mutta se ei ollut varsinainen vaalikirja. Niinistön vaalibudjetti oli 1,3 miljoonaa euroa, josta pääosa oli ylimääräistä presidentinvaaleihin myönnettyä puoluetukea.

Niinistö sai Keskustan Matti Vanhasen kampanjakoneistolta tukea toista kierrosta varten ja Vanhanen itsekin ilmoitti äänestävänsä Niinistöä.

4 Timo Soini

Kampanjan tunnus: "Oikea mies presidentiksi"

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puheenjohtaja Timo Soinin tärkeimpiä vaaliteemoja olivat EU-vastaisuus ja Suomen itsenäisyys. Hän vaati kansanäänestystä Euroopan unionin jäsenyydestä ja eroa siitä kansanäänestyksen tuloksen perusteella. Timo Soini vastusti selkeästi myös Suomen Nato-jäsenyyttä ja pakkoruotsia.

Soini on sanonut Arto Lahden tapaan, että Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen. Soinin vaalikampanjaan kuluu rahaa alle 100 000 euroa, mistä 40 000 euroa suoraa parlamentaarista tukea. Yleisradion haastattelussa Soini mainitsi tavoitteekseen 8 prosentin kannatuksen, millä puoluetta vietäisiin eteenpäin. Soinilla oli kannatusta EU:n vastustajien lisäksi myös maataloustuloratkaisuihin pettyneissä maanviljelijöissä.

Soini ei testamentannut äänestäjiensä ääniä toiselle kierrokselle.

5 Heidi Hautala

Kampanjan tunnus: "Kansalaisten puolustusvoima" Vihreän liiton kansanedustaja Heidi Hautala ilmoitti kampanjassaan tahtovansa "kansalaisten puolustusvoimaksi". Hän kritisoi myös presidentin valtaoikeuksia ja halusi vähentää niitä parlamentarismin hyväksi. Hautalan kampanjabudjetti oli 180 000 euroa. Hautala oli ehdokkaana presidentinvaaleissa jo vuonna 2000.

Hautala ei testamentannut äänestäjiensä ääniä toiselle kierrokselle.

6 Henrik Lax

Kampanjan tunnus: "Vision, mod, tolerans — Parempi Suomi" Ruotsalaisen Kansanpuolueen europarlamentaarikko Henrik Lax nosti teemoikseen suvaitsevaisuuden, rauhan edistämisen, pohjoismaisten siteiden vahvistamisen, EU:n vahvistamisen ja liittymisen Natoon.