thumb|Aleksanterin kimnaasille vuonna 1913 valmistunut rakennus, jossa koulu toimi 1917 saakka. Nykyään rakennus kuuluu Helsingin luonnontieteelliselle museolle. pienoiskuva|Kuva luokkahuoneesta vuosien 1914 ja 1919 väliseltä ajalta. Aleksanterin kimnaasi (ruots. Alexandersgymnasiet) oli Helsingissä vuosina 1870–1928 toiminut poikakoulu, joka oli Suomen ensimmäinen venäläinen oppilaitos.Vieraskieliset yksityiskoulut. Yksityiskoulut.fi (Web Archive 2.1.2009). Viitattu 28.12.2018.
Koulurakennukset Alun perin Aleksanterin kimnaasi toimi Helsingin ortodoksisen seurakunnan omistamassa niin sanotussa Tabunovin talossa silloisella Heikinkadulla (nyk. Mannerheimintie 8). Talossa toimi myös venäläinen alakoulu.
Aleksanterin kimnaasin ensimmäinen oma koulurakennus valmistui vuonna 1884 arkkitehti Frans Anatolius Sjöströmin piirustusten mukaan. (Vaatii tilauksen.) Se sijaitsi Tabunovin talon viereisellä tontilla, nykyisessä osoitteessa Mannerheimintie 6. Oppilaitos toimi rakennuksessa vuoteen 1913 asti.
Kun koulun tilat kävivät ahtaaksi, rehtori Victor V. Belevitš anoi vuonna 1908 kaupungilta tonttia. Kimnaasi sai tontin Arkadiankadulta Etu-Töölöstä, joka oli juuri asemakaavoitettu uudelleen. Uuden koulurakennuksen vihkiäiset pidettiin 28. joulukuuta 1913.Luonnontieteellinen museo luettu 15.10.2008 Sen suunnitteli Belevitšin laatiman periaatesuunnitelman pohjalta arkkitehti Lev Šiško apunaan Mihal Tšaiko, joka myös valvoi rakennustöitä. Uusi kimnaasirakennus omistettiin Venäjän keisari Aleksanteri II:lle. Pääoven yläpuolta koristivat keisarilliset tunnukset, kruunu ja monogrammi. Rakennus oli pyhitetty Pyhälle Kazanin Jumalanäidille. Suomen itsenäistyttyä kimnaasi joutui jättämään rakennuksen, ja vuodesta 1919 lähtien siinä toimi kadettikoulu.Pro Karelia Viitattu 15.10.2008 Nykyään rakennuksessa on Helsingin Luonnontieteellinen museo.
Katso myös Tabunovin koulu Luettelo Aleksanteri II:n patsaista ja muistomerkeistä
Lähteet
Luokka:Helsingin oppilaitokset