Vaeltajasimpukka (Dreissena polymorpha) on pienikokoinen, ensisijaisesti sisävesissä elävä simpukkalaji. Se on levinnyt vieraslajina moniin luontaisen elinalueensa ulkopuolella sijaitseviin vesistöihin, ja sitä pidetään maailmanlaajuisesti yhtenä sadasta haitallisimmasta vieraslajista. __notoc__ Ulkonäkö ja koko Vaeltajasimpukka kasvaa 15–30 millimetriä pitkäksi. Kuoren muoto on ympyrän sektorin kaltainen. Väritys vaihtelee, lajista on kellanruskea, punaruskea ja ruskeavalkoraitainen värimuoto. Näistä raidallinen on yleisin.
Levinneisyys Vaeltajasimpukka on alkujaan kotoisin Kaakkois-Euroopasta Mustanmeren ja Kaspianmeren alueen järvistä. Itämeren alueelle se levisi jo 1800-luvulla laivojen mukana. 1900-luvun lopulla se on edelleen levinnyt toisten laivojen mukana Pohjois-Amerikan Suurille järville.Vaeltajasimpukka Itämeriportaali. Nykyisin sitä tavataan 40 prosentissa Yhdysvaltojen sisävesireiteistä.Tulokaslajit. WWF Suomen vesialueilla Suomenlahden itäosissa sen havaittiin lisääntyvän 1990-luvun lopussa.Ympäristöuutiset YLE 1997
Ongelmat Vaeltajasimpukat kiinnittyvät pohjan rakenteisiin ja toisiinsa ryppäiksi ja voivat muodostaa yhtenäisiä simpukkamattoja. Ne voivat tukkia vedenalaisia putkia ja haitata veneillä liikkumista. Yhdysvalloissa lajin on arvioitu aiheuttaneen jo kymmenien miljardien tappiot.Vieraista isot tappiot Tekniikka ja talous, 2002
Lähteet
Luokka:Simpukat Luokka:Itämeren vieraslajit