Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä
Presidenttiys toimikausineen
Tasavallan presidentteinä toimineiden ikä-, toimi- ja eläkevuodet
Presidentti Synnyinaika(v, pvm.) Synnyin-paikka Kaudenalku Ikäkaudenalussa Kaudenloppu Ikäkaudenlopussa Presidentti-kaudenpituus Eläkeajanpituus Elinikä Kuolin-aika(v, pvm.) Kuolin-paikka 1865, 28. tammikuuta Suomussalmi 1919, 25. heinäkuuta 1925, 2. maaliskuutaVuoden 1919 hallitusmuodon 23 §:n 5 momentin mukaan hallitusmuodossa säädetyn määräpäivän sattuessa pyhäpäiväksi oli seuraava arkipäivä pidettävä määräpäivänä. Tätä oli sovellettava vuosina 1925 ja 1931, jolloin maaliskuun 1. päivä sattui sunnuntaiksi. Ståhlbergin ainoan toimikauden alkuajankohta oli hallitusmuodon voimaantulosta johtuen säädettyä myöhemmin, ei ollut ehdolla seuraavalle kaudelle, mutta myöhemmin kolmesti tulematta valituksi. 1952, 22. syyskuuta Helsinki 1883, 31. toukokuuta Kurkijoki 1925, 2. maaliskuuta 1931, 2. maaliskuuta 6 v ( vrk) Relanderilla oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle. 1942, 9. helmikuuta Helsinki 1861, 15. joulukuuta Sääksmäki 1931, 2. maaliskuuta 1937, 1. maaliskuuta 6 v ( vrk) Svinhufvudilla oli yksi toimikausi, ei valittu toiselle kaudelle. 1944, 29. helmikuuta Luumäki 1873, 10. huhtikuuta Ylivieska 1937, 1. maaliskuuta 1940, 19. joulukuuta Kalliolla oli yksi toimikausi, jonka aikana ilmoitti erostaan, mutta hän kuoli ennen eron voimaanastumista. kuoli toimessa 1940, 19. joulukuuta Helsinki 1889, 3. helmikuuta Huittinen 1940, 19. joulukuuta 1944, 1. elokuuta Rytillä oli kaksi toimikautta, ensimmäinen oli Kallion aloittaman kauden loppuosa kestäen noin kaksi vuotta, johon valittiin vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla ja presidenttiyden oli virallisesti tarkoitus alkaa vasta toimeenastumistilaisuudessa, mutta alkoikin jo Kallion kuollessa; toiselle toimikaudelle valittiin myös 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla normaalia lyhyemmäksi, nyt tasan kahden vuoden toimikaudeksi, joka päättyi eroon.Koska muulloin vai onko vietetty saman tyyppisiä juhlamenoja tasavallan... Kysy.fi, Helsingin kaupunginkirjasto 1956, 25. lokakuuta Helsinki 1867, 4. kesäkuuta Askainen 1944, 4. elokuuta 1946, 4. maaliskuuta Mannerheimilla oli yksi, eduskunnan poikkeuslailla säätämä toimikausi, jonka aikana erosi. 1951, 27. tammikuuta Lausanne, Sveitsi 1870, 27. marraskuuta Koski Hl. 1946, 11. maaliskuuta 1956, 1. maaliskuuta Paasikivellä oli kaksi toimikautta, joista ensimmäinen oli Mannerheimin aloittaman kauden loppuosa, oli ehdolla (vasta valitsijamiesten kokoonnuttua äänestämään) kolmannelle kaudelle tulematta valituksi. vrk 1956, 14. joulukuuta Helsinki 1900, 3. syyskuuta Pielavesi 1956, 1. maaliskuuta 1982, 27. tammikuuta Kekkosella oli neljä toimikautta, kolmatta jatkettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla neljällä vuodella ja neljäs toimikausi päättyi eroon. 1986, 31. elokuuta Helsinki 1923, 25. marraskuuta Turku 1982, 27. tammikuuta 1994, 1. maaliskuuta Koivistolla oli kaksi toimikautta, joista ensimmäisen alkuajankohta oli Kekkosen erosta johtuen normaalia aiemmin. 2017, 12. toukokuuta Helsinki 1937, 23. kesäkuuta Viipuri 1994, 1. maaliskuuta 2000, 1. maaliskuuta 6 v ( vrk) Ahtisaarella oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle. 2023, 16. lokakuuta Helsinki 1943, 24. joulukuuta Helsinki 2000, 1. maaliskuuta 2012, 1. maaliskuuta 12 v Halosella oli kaksi toimikautta, jotka perustuslain mukaan ensimmäistä kertaa muodostuivat maksimiksi käytännössä. , ( vrk) 1948, 24. elokuuta Salo 2012, 1. maaliskuuta 2024, 1. maaliskuuta 12 v Niinistöllä oli kaksi toimikautta. , ( vrk) 1968, 1. huhtikuuta Helsinki 2024, 1. maaliskuuta toimessa , ( vrk) Stubbin ensimmäinen toimikausi on menossa. toimessa
tilanne tänään
Samaan aikaan elossa olleet presidentit
Presidentti/presidentit Tasavallanpresidentti Lkm.yht. Alkuajankohta Tapahtuma Loppuajankohta Tapahtuma 1 1919, 26. heinäkuuta Ståhlbergin astuessa toimeen 1925, 2. maaliskuuta Relanderin astuessa toimeen 2 1925, 2. maaliskuuta Relanderin astuessa toimeen 1931, 2. maaliskuuta Svinhufvudin astuessa toimeen 3 1931, 2. maaliskuuta Svinhufvudin astuessa toimeen 1937, 1. maaliskuuta Kallion astuessa toimeen Valtionhoitajana toimineet olivat protokollassa heti tasavallan presidentin jälkeen, ennen (muita) tasavallan presidentteinä toimineita. 4 1937, 1. maaliskuuta Kallion astuessa toimeen 1940, 19. joulukuuta Kallion kuolema 4 1940, 19. joulukuuta Rytin tullessa toimeen 1942, 9. helmikuuta Relanderin kuolema 3 1942, 9. helmikuuta Relanderin kuolema 1944, 29. helmikuuta Svinhufvudin kuolema 2 1944, 29. helmikuuta Svinhufvudin kuolema 1944, 4. elokuuta Mannerheimin astuessa toimeen 3 1944, 4. elokuuta Mannerheimin astuessa toimeen 1946, 11. maaliskuuta Paasikiven astuessa toimeen 4 1946, 11. maaliskuuta Paasikiven astuessa toimeen 1951, 27. tammikuuta Mannerheimin kuolema 3 1951, 27. tammikuuta Mannerheimin kuolema 1952, 22. syyskuuta Ståhlbergin kuolema 2 1952, 22. syyskuuta Ståhlbergin kuolema 1956, 1. maaliskuuta Kekkosen astuessa toimeen 3 1956, 1. maaliskuuta Kekkosen astuessa toimeen 1956, 25. lokakuuta Rytin kuolema 2 1956, 25. lokakuuta Rytin kuolema 1956, 14. joulukuuta Paasikiven kuolema 1 1956, 14. joulukuuta Paasikiven kuolema 1982, 27. tammikuuta Koiviston astuessa toimeen 2 1982, 27. tammikuuta Koiviston astuessa toimeen 1986, 31. elokuuta Kekkosen kuolema 1 1986, 31. elokuuta Kekkosen kuolema 1994, 1. maaliskuuta Ahtisaaren astuessa toimeen 2 1994, 1. maaliskuuta Ahtisaaren astuessa toimeen 2000, 1. maaliskuuta Halosen astuessa toimeen 3 2000, 1. maaliskuuta Halosen astuessa toimeen 2012, 1. maaliskuuta Niinistön astuessa toimeen 4 2012, 1. maaliskuuta Niinistön astuessa toimeen 2017, 12. toukokuuta Koiviston kuolema 3 2017, 12. toukokuuta Koiviston kuolema 2023, 16. lokakuuta Ahtisaaren kuolema 2 2023, 16. lokakuuta Ahtisaaren kuolema 2024, 1. maaliskuuta Stubbin astuessa toimeen 3 2024, 1. maaliskuuta Stubbin astuessa toimeen tilanne tänään
Toimikauden alkaminen
Nykyisen perustuslain mukaan tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.Suomen perustuslaki 55 § Finlex Vuosina 1919–2000 voimassa olleen hallitusmuodon mukaan presidentti astui toimeensa vaalia seuraavan maaliskuun 1. päivänä tai jos se sattui pyhäpäiväksi, sitä seuraavana arkipäivänä.Suomen Hallitusmuoto (1919).
Huomautukset
Presidentit, jotka ovat eronneet kesken toimikauttaan
Risto Ryti erosi vuonna 1944. Gustaf Mannerheim erosi vuonna 1946.Presidentiksi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen Elävä arkisto, Yleisradio Urho Kekkonen erosi vuonna 1981.Kekkonen eroaa Elävä arkisto, Yleisradio
Presidentti, joka on kuollut toimikautensa aikana
Kyösti Kallio kuoli 1940, vajaata kuukautta aiemmin hän oli ilmoittanut eroavansa huonoon terveyteensä vedotenKyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti Elävä arkisto, Yleisradio ja hänen toimensa tasavallan presidenttinä oli virallisesti tarkoitus päättyä seuraajakseen valitun Risto Rytin toimeenastumistilaisuudessa
Presidenttien antama juhlallinen vakuutus Luettelo niistä päivistä, jolloin presidentit ovat antaneet juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä ensimmäisen toimikautensa alussa.
Presidentti Vuosi Päivämäärä Viikonpäivä Huomautus 1919 26. heinäkuuta 1919 Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1085–1086. lauantai Eduskunta toimitti presidentin vaalin perjantaina 25. heinäkuuta 1919.Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1083–1084. 1925 2. maaliskuuta 1925 Valtiopäivät 1925, osa pöytäkirjat I, sivut 313–316. maanantai 1931 2. maaliskuuta 1931 Valtiopäivät 1931, osa pöytäkirjat I, sivut 127–132. maanantai 1937 1. maaliskuuta 1937 Valtiopäivät 1937, osa pöytäkirjat I, sivut 305–310. maanantai 1940 21. joulukuuta 1940 Valtiopäivät 1940, osa pöytäkirjat II, sivut 1793–1799. lauantai 1944 4. elokuuta 1944 Valtiopäivät 1944, osa pöytäkirjat I, sivut 533–534. perjantai Laki vahvistettiin 4. elokuuta 1944. 1946 11. maaliskuuta 1946 Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 279–282. maanantai Eduskunta toimitti presidentin vaalin lauantaina 9. maaliskuuta 1946.Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 277–278. 1956 1. maaliskuuta 1956 Valtiopäivät 1956, osa pöytäkirjat I, sivut 119–125. torstai 1982 27. tammikuuta 1982 Vuoden 1981 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 4, sivut 3655–3659. keskiviikko 1994 1. maaliskuuta 1994 Vuoden 1994 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 195–202. tiistai 2000 1. maaliskuuta 2000 Vuoden 2000 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 497–505 keskiviikko 2012 1. maaliskuuta 2012 torstai 2024 1. maaliskuuta 2024 perjantai
Lähteet
Presidenttien valinnat
Presidentit, jotka on valittu toimeensa useamman kuin yhden kerran Risto Ryti valittiin vuonna 1943 toiselle kaudelle. J. K. Paasikivi valittiin vuonna 1950 toiselle kaudelle. Urho Kekkonen valittiin uudelleen presidentiksi vuosina 1962, 1968 ja 1978. Mauno Koivisto valittiin vuonna 1988 toiselle kaudelle. Tarja Halonen valittiin vuonna 2006 toiselle kaudelle. Sauli Niinistö valittiin vuonna 2018 toiselle kaudelle.
Presidentit, jotka ovat hävinneet vaalin tasavallan presidenttinä
P. E. Svinhufvud hävisi 1937 Kyösti Kalliolle 73 valitsijamiesäänellä. J. K. Paasikivi sai 1956 84 ääntä toisella kierroksella, vaikka vielä sitä ennen ei ollut suostunut käytännössä ehdokkaaksi.
Presidentti, joka on ollut ehdolla presidenttikautensa jälkeen
K. J. Ståhlberg oli ehdolla vuosina 1931, 1937 ja 1946 tulematta kuitenkaan valituksi.
Presidentit, jotka ovat olleet ehdolla myös ennen kuin heistä tuli presidentti
Gustaf Mannerheim (1919) Lauri Kristian Relander (1919) Risto Ryti (1925) Kyösti Kallio (1931) Urho Kekkonen (1950) Sauli Niinistö (2006)
Presidentit, jotka on valittu puolueisiin sitoutumattomina ehdokkaina
1944: Gustaf Mannerheim 2018: Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelle valitsijayhdistyksen ehdokkaana
Presidentit, jotka on valinnut eduskunta
1919: K. J. Ståhlberg valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksiEnsimmäinen presidentti astuu toimeensa 1919 Elävä arkisto, Yleisradio 1946: J. K. Paasikivi valittiin presidentiksi Mannerheimin erottua toimesta tämän kauden loppuosaksi eduskunnassa sotatilan takia.Kokenut J. K. Paasikivi luovi vaikeat kaudet Elävä arkisto, Yleisradio
Presidentit, joiden toimikausi on säädetty poikkeuslailla
1944: Gustaf Mannerheim määrättiin Risto Rytin seuraajaksi eduskunnan yksimielisesti säätämällä poikkeuslailla. 1973: Urho Kekkosen kolmatta presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella poikkeuslailla.Kekkosen hyväksi poikkeuslaki Elävä arkisto, Yleisradio
Presidentit, jotka ovat tulleet valituksi, vaikka ovat saaneet ensimmäisellä tai toisella kierroksella vähemmän ääniä kuin toinen ehdokas
Lauri Kristian Relander sai 1925 toisella kierroksella 97 valitsijamiesääntä ja Risto Ryti 104. Kolmannella kierroksella Relander sai 172 ja Ryti 109 ääntä P. E. Svinhufvud sai 1931 ensimmäisellä kierroksella 88 valitsijamiesääntä ja Väinö Tanner 90. Toisella kierroksella Svinhufvud sai 98 ääntä ja K. J. Ståhlberg 149 ääntä; Tanner ei saanut yhtään ääntä. Kolmannella kierroksella Svinhufvud sai 151 ja Ståhlberg 149 ääntä Kyösti Kallio sai 1937 ensimmäisellä kierroksella 56 ääntä, P. E. Svinhufvud 94 ääntä ja K. J. Ståhlberg 150 ääntä. Toisella kierroksella Kallio sai 177, Svinhufvud 104 ja Ståhlberg 19 ääntä Urho Kekkonen sai 1956 toisella kierroksella 102 ääntä ja K.-A. Fagerholm 114 ääntä. Kolmannella kierroksella Kekkonen sai 151 ääntä ja Fagerholm 149 ääntä.
Presidenteiksi valituiksi tulleet ehdokkaina puolueen mukaan