Aukusti Veuro (20. syyskuuta 1886 Sääksmäki – 6. toukokuuta 1954 Sääksmäki) oli suomalainen kuvanveistäjä. Veuron pääteoksia ovat Aleksis Kiven patsas Nurmijärvellä ja Hitsaaja (1948) Heteka Oy:n portin edustalla Helsingissä.Helsingin kaupungin taidemuseo: Aukusti Veuro, Hitsaaja Viitattu 19.5.2012.
Elämä ja ura Aukusti Veuron vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Veuro ja Sanna Parikka. Veuro kävi kansakoulun ja opiskeli sitten kuvanveistoa Emil Wikströmin oppilaana 1906–1909. Veuro kävi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1910 ja teki vielä opintomatkat Tanskaan ja Ruotsiin 1914 sekä Italiaan ja Saksaan 1932.
Veuro oli naimisissa Elsa Aaltosen kanssa ja toimi myös lankonsa kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen joidenkin patsaiden valajana ja Paavo Nurmen patsaan valamisesta hän sai Grand Prix -palkinnon Pariisin maailmannäyttelyssä 1937.
Veurolla oli Sääksmäellä Tarttilassa oma taidevalimo joka oli toiminnassa vuodesta 1920 aina 1930-luvun alkupuolelle. Siellä valettiin useita Wäinö Aaltosen töitä, muun muassa Paavo Nurmen patsas 1924, Runoilija ja muusa 1928, Suomen Neito ja Eränkävijä 1928 sekä Torpedovene S2:n muistomerkki 1930. Jälleen kotimainen taidevalantatyö valmistunut. S 2:n muistomerkki siirretään lähipäivinä Reposaarelle. Käynti taiteilija A. Veuron pronssivalimossa Sääksmäellä, Aamulehti, 14.9.1930, nro 247, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.9.2025
Taiteilijan synnyinseudulla, Päivölän opistolla, sijaitsee Aukusti Veuron yksityinen näyttelykokoelma, joka sisältää hänen teoksiaan vuosilta 1912-1951.
Teoksia Aleksis Kiven patsas, 1934, pronssi, Nurmijärvi. J. H. Erkon patsas, 1937, pronssi, Orimattila. P. E. Svinhufvudin syntymäkodin muistomerkki, 1937, graniitti, Rapola, Sääksmäki. Hämeenlinnan kaupungin 300-v. mitali, 1938. Suomen Maakirjan 400-v. muistoraha, 1939. Vasikanjuottaja, 1940-1954, Hämeenlinna. Hitsaajapatsas, 1948, pronssi, entisen Heteka Oy:n edessä, Vallila, Helsinki. Rauhanenkeli ja haavoittunut soturi, 1949, musta dioriitti, Someron kirkon sankarihautausmaa. Sankaripatsas, 1951, punainen graniitti, Sääkmäen kirkon sankarihautausmaa. Sankaripatsas, 1953, punainen graniitti, Kylmäkosken kirkon sankarihautausmaa. Sankaripatsas, Kanta-Loimaan kirkon sankarihautausmaa. Sankaripatsas, punainen graniitti, Hämeenlinna, Ahveniston hautausmaa.
Kuvia teoksista
Palkinnot III palkinto dukaattikilpailussa 1910 I palkinto Aleksis Kiven patsaskilpailussa 1930 Grand Prix Pariisin maailmannäyttelyssä 1937 Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsaan valamisesta
Lähteet Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961 Suomen kuvataiteilijat-verkkomatrikkeli Suomen Sotamuistomerkit Helsingin julkiset veistokset: Hitsaaja Viitteet
Aiheesta muualla Jälleen kotimainen taidevalantatyö valmistunut. S 2:n muistomerkki siirretään lähipäivinä Reposaarelle. Käynti taiteilija A. Veuron pronssivalimossa Sääksmäellä, Aamulehti, 14.9.1930, nro 247, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Kuvanveisto viihtyy Sääksmäessä, Aamulehti, 30.8.1936, nro 234, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset kuvanveistäjät Luokka:Vuonna 1886 syntyneet Luokka:Vuonna 1954 kuolleet