Jyväskylän kaupunginosat on tässä lueteltu suuralueiden mukaan ryhmiteltyinä.

Jyväskylä jakaantuu 14 suuralueeseen ja 86 kaupunginosaan. Jyväskylän kaupungin apulaiskaupunginarkkitehti hyväksyi 9.11.2018 uuden listauksen Jyväskylän kaupungin kaupunginosien nimistä ja numeroista. Numerot 39, 40 ja 58 eivät ole käytössä.

Suuralueet 01–09 käsittävät entisen Jyväskylän kaupungin vuoteen 1992 asti, suuralue 09 entisen Säynätsalon kunnan, suuralueet 10–14 entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja suuralue 14 entisen Korpilahden kunnan. Suuraluejako ei noudata kaikkialla täsmällisesti kaupunginosajakoa, joten osa kaupunginosista voi kuulua useampaan kuin yhteen suuralueeseen. Esimerkiksi Savelan kaupunginosan itäosa kuuluu Kantakaupungin suuralueeseen ja länsiosa Kypärämäki-Kortepohjan suuralueeseen.

Myös tilastoissa Jyväskylä on jaettu 14 suuralueeseen. Ne muodostuvat tilastoalueista, jotka puolestaan muodostuvat pienalueista. Jyväskylän pienalueet suuralueittain ryhmiteltynä on esitetty artikkelissa Luettelo Jyväskylän pienalueista.

01 Kantakaupunki

 1. Keskusta – Jyväskylän yritteliäisyyden keskus -alueet noin asemalta Yliopistonkadulle sekä yliopistolta Tourujoelle. Käytetään myös nimityksiä Alakaupunki sekä Yläkaupunki. Monia kauppakeskuksia ja ravintoloita  2. Harju – kaupunginosa käsittää alueen Harjulta entiselle Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalolle tai Taulumäen kirkolle. Alueella kauppatori ja enimmäkseen vanhahkoa kerrostaloasutusta  3. Puistola – kaupunginosa myötäilee Tourujoen rantoja sen länsipuolella. Ulottuu pohjoisessa vanhalle hautausmaalle, jonka vieressä on myös Tourujoen luontopolku  4. Lutakko – vilkas yritysalue, luonnontieteellisesti niemi Jyväsjärveen. Alue kuivattu Jyväsjärvestä. Kaupunginosassa Jyväskylän messukeskus, kaupunginsatama sekä runsaasti yrityksiä  5. Mattilanpelto – alue heti keskustan eteläpuolella. Alueella yliopiston pääkampus, sen sivupisteitä sekä kaupunginjohtajan virka-asunto. Omakotitalojen lisäksi kerrostaloasutusta  6. Mäki-Matti – vanha kerrostaloalue välittömästi Harjun länsipuolella. Muun muassa Mäki-Matin perhepuisto sekä Jyväskylän uimahalli Aaltoalvari. Käsittää myös Rautpohjan asuin- ja teollisuusalueen sekä kuntoilukeskus Hippoksen  9. Kukkumäki – Mattilanpellosta ja Mäki-Matista etelään sijaitseva pääosinomakotialue, Jyväskylän vanhimpia. Alueella on myös kerrostaloja ja Vanha Keski-Suomen keskussairaala, nykyinen Sairaala Nova. Etelässä rajana Jyväskylä–Haapamäki-rautatie. thumb|upright|Viitaniementie Nisulassa. 11. Nisula – pääosin asuinaluetta Kauppatorin alueen pohjoispuolella, sekä omakoti- että kerrostaloasutusta. Viitaniemi, Nisulankatu ja Hongikko ovat Nisulan osa-alueita, mutta nimitystä Hongikko ei juuri käytetä. Viitaniemi on puhekielessä laajempi alue kuin virallisessa aluejaossa, ja Hongikon alueen mielletään usein olevan Viitaniemeä. Omakotialuetta kutsutaan useimmiten Nisulaksi, lähempänä Tuomiojärven rantaa sijaitsevia valkoisia kerros- ja rivitaloja Viitaniemeksi. 12. Taulumäki – vanhahko alue nelostien ja Kauppatorin alueen välissä. Jonkin verran omakotiasutusta, alueella Jyväskylän seurakunnan pääkirkko Taulumäen kirkko, joka oli entinen maaseurakunnan pääkirkko. Ulottuu myös Tuomio- ja Palokkajärville. 14. Tourula – pääosin teollisuutta sekä jonkin verran kerrostaloasutusta Tourujoen itäpuolella. Aikaisemmin oli omakotiasutusta. Myös yritystoimintaa. Kankaan uusi asuntoalue. 29. Mannila on omakotialue muusta kantakaupungista melko eristyksissä Tuomiojärven ja Palokkajärven välisen kannaksen leveässä osassa. Halki kulkee nelostie. Useimmat kadut nimetty kestikievariaiheisesti.

02 Kypärämäki-Kortepohja

 7. Kypärämäki – asuinalue kantakaupungista länteen. Jaetaan Kypärätien, Kypärärinteen, Köhniön ja Köhniönrannan osa-alueisiin. Osa omakotitaloista myös pengerrettyjä, koska alueen maasto on epätasaista  8. Savela – vanha teollisuusalue, mutta rajaa on siirretty pohjoisemmaksi siten, että tehtaat kuuluvat Mäki-Mattiin. Nykyinen Savela on asuinaluetta Rautpohjan pohjoispuolella 17. Kortepohja – pääosin kerrostaloaluetta. Kaupunginosassa myös Jyväskylän ylioppilaskylä. Sijaitsee Nisulan länsipuolella, Tuomiojärven rannalla. Kaupunginosassa sijaitsee Laajavuoren hyppyrimäki ja hiihtokeskus 38. Ruoke – vanhan rautatieseisakkeen tuntumassa jonkin verran omakotiasutusta, jonka suunnitellaan laajenevan itään päin 2010-luvun lopulla. Alue ulottuu Ruokepuoliselta lähelle Könkkölää

03 Lohikoski-Seppälänkangas

13. Lohikoski – entinen teollisuusyhdyskunta, nykyisin lähinnä ainoastaan asuinaluetta: sekä omakoti- että kerrostaloasutusta 19. Seppälänkangas – muodostuu Eteläisestä ja Pohjoisesta Seppälänkankaan pienalueesta. Pohjoinen käsittää lähinnä teollisuutta ja teollisuusyrityksiä, Eteläinen lähinnä kauppa-alueita ja sitä nimitetään Seppäläksi. Alueen lounaisosassa on hiljalleen kasvava Heinälammen asuinalue. 48. Tyyppälä – lähes kokonaan metsäaluetta, eteläosassa kaistale Seppälänkankaan yritysaluetta sekä länsiosassa Tyyppälänkylää. Alue rajoittuu idässä Laukaaseen, kaakossa Laukaantiehen. 64. Ankeriasjärvi – miltei kokonaan erämaaluontoista metsä- ja järvialuetta Seppälänkankaan koillispuolella. Aluetta hallitsee pitkulainen Ankeriasjärvi, jonka länsirantaa pitkin kulkee Jyväskylä-Haapajärvi-rata. Eteläosiin rakennettu Huhtasuohon kiinni kasvava Vääräjärven asuinalue.

04 Huhtasuo

15. Kangasvuori – tiheään asuttu kerrostalokaupunginosa Kangasvuorentien varrella, Pupuhuhdan 1970-luvulla rakennettu asuinalue, jonka kupeessa on uudempi Rasinrinteen asuinalue. Yli kaksi kilometriä pitkä Kangasvuoren rautatietunneli alueen eteläosassa. Lounaisosassa Seppälän yritysalue, jolla runsaasti tavarataloja ja huoltopisteitä 20. Huhtasuo – 1970-luvulta alkaen rakennettua kerrostaloaluetta Kangaslammen rannalla sekä Sulun alueella, tiheään rakennettua. Alueella Huhtasuon kirkko, koulut ja Huhtakeskus. Lisäksi uusi Vääräjärven asuinalue alueen pohjoispuolella.

05 Kuokkala

thumb|Ainolanrannan asuintaloja Kuokkalassa

22. Ristonmaa – toistaiseksi melko metsäisää, mutta reunoilla jo tiheään omakoti- ja kerrostaloasutusta. Ylistönrinteellä yliopiston laitoksia: mm. fysiikan, kemian ja biologian laitokset. 23. Kuokkala – 1980-luvulla alulle pantua, hyvin tuoretta, edelleen rakentamisen alla olevaa kerrostaloaluetta. Eteläosassa vanhaa omakotiasutusta. Alueen maamerkkinä Jyväsjärven ylittävä Kuokkalan silta 24. Kuokkalanpelto – tiheään asuttu omakoti- ja kerrostaloalue Kuokkalan koillisosassa. Omakotitaloista osa jo vanhoja 25. Ristikivi – jaetaan epävirallisesti Itäristikiveen ja Länsiristikiveen eli Sippulanniemeen. Muodostaa muusta Kuokkalasta melko erillään olevan niemen Päijänteeseen. Itäristikivessä harvakseltaan omakotiasutusta, enimmäkseen rivi- ja paritaloja. Länsipuolella on golfkenttä. 26. Nenäinniemi – aikaisemmin Nenäniemi. Sippulanniemestä katsottuna samantapainen, Päijänteeseen työntyvä niemi Kuokkalan etelälaidalla, Ristikiven ja Nenäinniemen erottaa toisistaan Pohjanlahti. Melko lailla tiheämpää omakotiasutusta kuin Ristikivessä 27. Hämeenlahti – metsäistä, Päijänteen rannalla sijaitsevaa aluetta. Käsittää myös Kuokkalaan kuuluvan saariston. Viime vuosiin asti ei juuri asutusta, mutta pohjoisosassa on hiljattain rakennettu Samulinniemen asuinalue, jonka odotetaan tuplaavan Hämeenlahden asukasluvun ennen pitkää

06 Keltinmäki-Myllyjärvi

pienoiskuva|Keltinmäen ostoskeskus

18. Keltinmäki – kaupunginosa käsittää alueet Keuruuntien etelälaidalla Keljonkeskukselta miltei Köhniöntaukselle asti. Alueella Keltinmäen kirkko, Keltinkeskuksen kerrostaloalue, Mäyrämäen 1970-luvun omakotialue ja Myllyjärven omakoti- ja kerrostaloalue sekä Mustalammen ja Ylämyllyjärven tuoreehkot omakotialueet. Metsää myös runsaasti sekä alueella Roninmäen linkkimasto 35. Taka-Keljo – yksi Jyväskylän harvimpaan asutuista kaupunginosista. Asukkaita on jäljellä enää muutamia, alueella Mustankorkean jäteasema, Sallaajärven palvelukoti, TV-masto sekä Kolmisoppisen hiihtomaja. Alueella paljon lampia tai järviä sekä arvokas Sallaajärven aarnialue 36. Hanhiperä – lähes asumaton, pieni metsäinen alue Taka-Keljon pohjoispuolella. Alueelle johtaa Hanhiperäntie Ruokkeelta. 37. Valkeamäki – erittäin harvaan asuttu kaupunginosa Keuruuntien etelälaidalla Köhniönjärveltä Ruokepuoliselle. Alueen kaavoittamista asuinalueeksi on suunniteltu, mutta hanketta on vastustettu laajalti, sillä Valkeamäen luonnontilaisuus halutaan säilyttää.

07 Keljo

pienoiskuva|Keljon Prisma 10. Keljo – alue ulottuu Jyväskylä-Haapamäki-radan eteläreunalta suunnilleen Keljonkeskus-kauppakeskuksen eteläpuolelle, rajaten idässä Rantaväylää. Pohjoisosassa suunnilleen Kukkumäen vertaisia omakotitaloja, etelässä myös kerrostaloja sekä Keljonkeskus. 21. Keljonkangas – tiheään rakennettua omakotialuetta, myös rivi- ja kerrostaloja. Käsittää Myllylammen, Keljonkankaan keskustan, Sarvivuoren ja Kaijanlammen asuinalueet, rajoittuu idässä Keljonlahteen, jonka rannalla Keljonlahden satama. Kaupunginosan halki kulkee pitkittäissuunnassa Orivesi–Jyväskylä-rata, josta alueella kaksi tunnelia. Keljonkangas liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1965. 28. Sääksvuori – Muuramen vastaisella rajalla, Säynätsalontien varressa sijaitseva kaavoitettu pientaloalue. Itäosassa sijaitsee suuri Sääksjärvi. Alue on saanut nimensä muinaisista hämäläisistä, Sääksmäeltä kotoisin olleista eränkävijöistä. 30. Etelä-Keljo – rakenteilla oleva teollisuuskiinteistö- ja yritteliäisyysalue Keljonkankaan moottoritien länsipuolella, suunnilleen Säynätsalontien eritasoliittymän seutuvilla. Asutusta ei toistaiseksi paljon, myös runsaasti metsää.

08 Halssila

16. Halssila – melko tiheään rakennettu, vanhahko asuinalue Vaajakoskentien varrella, Jyväsjärven pohjoispuolella. Alueella on paljon omakotitaloja, mutta myös kerrostalolähiöitä ja uudempia pienkerrostaloja. Edelleen alueelle kaavoitetaan uusia asuinalueita. Pohjoisosassa Aittovuoren retkeilyalue, etelässä Rauhalahden voimalaitos sekä Viherlandia

09 Säynätsalo

thumb|right|100px|Säynätsalon kotiseutuvaakuna Alue käsittää entisen Säynätsalon kunnan alueen, joka liitettiin Jyväskylään 1993.

31. Säynätsalo – Säynätsalon alueen keskus, sijaitsee Säynätsalonsaarella Päijänteellä. Alueella on Alvar Aallon suunnittelemat Säynätsalon kirjasto ja kunnantalo. Alueen eteläosassa on UPM-Kymmene-yhtiön Jyväskylän vaneritehdas. Tieyhteys mantereelta on vain Muuramen kautta 32. Lehtisaari – edellisen eteläpuolella oleva pienempi saari. Alueella on asuinaluetta sekä koulukeskus. Yhdistää Säynätsalonsaareen Louhunsalmen riippusilta, Muuratsaloon taas Lemmensilta 33. Muuratsalo – sijaitsee Muuratsalon saaren pohjoisosassa. Säynätsalon alueen suurimmalla saarella on Vuorenlahden omakotialueen lisäksi erillisen Kortepellon ja Haikan asuinalueet. Haikka on Muuratsalon vanhin asuinalue ja sen rakentaminen alkoi 1920-luvulla. Muuratsalonsaaren eteläosista noin kolmasosa saaresta kuuluu Muurameen. Muuratsalossa sijaitsee Alvar Aallon koetalo. 34. Kinkovuori – alue käsittää muusta Jyväskylästä erillään, vain vesirajan kautta, olevan Säynätsalon mannerkaistaleen. Lähes joka puolelta Muuramen ympäröimä. Aluetta rakennetaan parhaillaan asuinalueeksi

10 Tikkakoski-Nyrölä

thumb|right|100px|Jyväskylän maalaiskunnan kotiseutuvaakuna Suuralueet 10, 11, 12 ja 13 muodostivat aiemmin Jyväskylän maalaiskunnan.

58. Nyrölä – pääosin harvakseltaan asuttua metsäaluetta. Nyrölän kylä on edelleen perinteinen maatalousvaltainen haja-asutusalue. Jyväskylän luoteisin kaupunginosa. 60. Kuikka – lähinnä haja-asutusaluetta, Nyrölän tavoin oma kylänsä, lasketaan usein kuuluvaksi Tikkakoskeen. Alueella on perinteisiä kyläpaikkoja kuten tanssilava ja Ränssin kievari, kyläkoulu lakkautettiin 2009