Erik Anders Allardt (; 9. elokuuta 1925 Helsinki – 25. elokuuta 2020 Helsinki) oli suomalainen sosiologi ja akateemikko. Hän toimi Helsingin yliopiston sosiologian professorina vuosina 1955–1991. Allardt oli Suomen ja Pohjoismaiden tunnetuimpia yhteiskuntatieteilijöitä ja kansainvälisesti menestyneimpiä tutkijoita. Hän välitti Suomeen niin amerikkalaisen, skandinaavisen kuin ranskalaisenkin sosiologian lähestymistapoja.
Ura Allardt valmistui ylioppilaaksi vuonna 1943, valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 1947 ja lisensiaatiksi vuonna 1952. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1956 Helsingin yliopistosta. Hän aloitti uransa Helsingin yliopiston assistenttina, jona toimi vuosina 1948–1953. Vuosina 1955–1958 hän oli virkaa tekevä professori ja vuosina 1958–1991 sosiologian professori. Vuosina 1969–1970 hän oli myös valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani. Allardt oli Åbo Akademin kansleri vuosina 1992–1994.
Vuosina 1970–1980 Allardt oli Suomen Akatemian tutkijaprofessori. Hänen keskeisiä tutkimuskohteitaan ovat olleet yhteiskunnan rakenne ja sen muuttuminen, poliittinen radikalismi, hyvinvointi sekä kielelliset vähemmistöt.
Erik Allardtin isänisä oli kirjailija ja koulumies Anders Allardt ja täti kirjallisuudentutkija Karin Allardt-Ekelund, jonka puoliso oli runoilija ja taidemaalari Ragnar Ekelund. Erik Allardtin äidinisä oli kielentutkija Ivar Heikel.
M. A. Numminen opiskeli sosiologiaa Allardtin johdolla ja on säveltänyt musiikkia tämän teksteihin.
Erik Allardt sai CIA:n salahanke MKULTRA-rahoitusta Human Ecology Fund -peiteorganisaation kautta.
Allardt kuoli elokuussa 2020 95-vuotiaana.
Palkinnot ja tunnustukset Allardt valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1971. Hän on ollut Academia Europæan jäsen tämän tiedeakatemian perustamisvuodesta 1988 lähtien. Allardtille myönnettiin akateemikon arvonimi vuonna 1995. Hän on myös Upsalan, Tukholman, Bergenin ja Kööpenhaminan yliopiston sekä Åbo Akademin kunniatohtori. Allardtille on myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi.
Allardtille myönnettiin Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seuran (ETMU) tunnustuspalkinto vuonna 2004 merkittävästä työstä etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen kysymysten parissa.
Katso myös Korpikommunismi
Teoksia Miljöbetingade differenser i skilsmässofrekvensen (1952) Social struktur och politisk aktivitet (1956) Om sosiologiska teoriers och förklaringarnas natur (yhdessä Tor Hartmanin kanssa) Helsinki: Suomen filosofinen yhdistys, 1956. Nuorison harrastukset ja yhteisön rakenne (yhdessä P. Jartin, F. Jyrkilän ja Y. Littusen kanssa). Porvoo: WSOY, 1958. Sosiologia (yhdessä Yrjö Littusen kanssa). Porvoo: WSOY, 1961.
Förankringar (1970) Att ha, att älska, att vara: Om välfärd i Norden (1975)
Sosiologia 1 (1983) Samhället Finland (1987) Jan-Magnus Jansson: ett multiporträtt. Helsinki: Schildts, 1989. . Bondtur och kulturchocker: En intellektuell självbiografi (1995) Suunnistuksia ja kulttuurisokkeja. Suomentanut Jaana Koistinen. Helsinki: Otava, 1995. . Svenska på stan: En attitydundersökning / Stadin ruotsi: Asennetutkimus. Helsinki: Svenska Finlands folkting, 2000. .
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Erik Allardtin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
Luokka:Suomalaiset sosiologit Luokka:Akateemikot (Suomi) Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1925 syntyneet Luokka:Vuonna 2020 kuolleet Luokka:Academia Europæan jäsenet