Oikeusjuttu eli juttu on tuomioistuimen tutkittavaksi ja ratkaistavaksi viety asia.
Jutun lykkäys tarkoittaa asian käsittelyn siirtämistä myöhemmin pidettävään istuntoon, jonka ajankohdan tuomioistuin määrää. Siirrosta päättää tuomioistuin ja tavallisesti juttu jatkuu siitä, mihin edellisessä tilaisuudessa päästiin. Jutun lykkäys on eri asia kuin käsittelyn keskeyttäminen, joka tarkoittaa saman istunnon jatkamista myöhemmin. Ennen vuoden 1993 oikeudenkäyntimenettelyn uudistusta juttujen lykkäykset olivat yleisiä. Nykyään jutun esivalmistelu pyritään suorittamaan yhdessä istunnossa, samoin pääkäsittely, ja juttuja lykätään vain erityistapauksissa.Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen Lakimiesyhdistys 1994–1999, , osa IV palstat 126–127
Jutun palauttaminen tarkoittaa, että muutoksenhakutuomioistuin ei ota asiaa käsiteltäväkseen, vaan palauttaa sen takaisin alemmalle tuomioistuimelle. Palauttaminen voi perustua menettelyvirheeseen, esimerkiksi jonkun kuulematta jättämiseen, tai muutoksenhakuun liittyviin uusiin selvityksiin tai jutun ratkaisemiseen puutteellisten selvitysten perusteella. Joskus tapahtuu niin, että ylempi tuomioistuin ratkaisee korvausvelvollisuuden, mutta palauttaa jutun korvausten määrän osalta. Mikäli tuomioistuin voi itse korjata puutteen, ei palauttaminen ole tarpeen. Oikeudenkäyntiuudistus vähensi palauttamisia, sillä näyttö pitää nykyisin hankkia huolellisemmin ja uuden näytön esittämistä ylemmälle tuomioistuimelle on rajoitettu.Encyclopædia iuridica fennica, osa IV palsta 128
Ennen oikeudenkäyntiuudistusta käräjien aloitusrituaaliin kuului juttujen jakaminen eri istuntopäiville ja vasta silloin käräjille haastetut ja heidän asiamiehensä saivat tietää jutun käsittelypäivän. Oikeuden puheenjohtaja teki juttujaon jälkeen ensimmäisen päivän juttulistan, joka kiinnitettiin istuntosalin oveen tai muualle eteistiloihin.Encyclopædia iuridica fennica, osa VII palsta 660
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Prosessioikeus
ca:Judici (dret) cs:Žaloba nl:Eis sk:Žaloba