Superessiivi on ’jonkin päällä olemista’ ilmaisevan sijamuodon nimitys, jota käytetään ainakin unkarin ja kaukasialaisen lezgin kielen kieliopeissa.
Unkarin superessiivi Unkarin kielen superessiivin pääte on vartalosta riippuen -n/-on/-en/-ön. Historiallisesti se palautuu uralilaisen kantakielen -nA-lokatiiviin, josta polveutuu myös suomen essiivi. Perusmerkitykseltään se vastaa paljolti suomen kielen adessiivia (asztalon ’pöydällä’, télen ’talvella’), joskus myös inessiiviä (Magyarországon ’Unkarissa’), lisäksi sitä käytetään joissakin rektioadverbiaaleissa (csodálkozik valamin ’ihmettelee jotakin’, gondolkodik valamin ’ajattelee jotakin’). Lezgin superessiivi Lezgin superessiivisija perusmerkityksessään ilmaisee jonkin pinnalla tai päällä olemista: č’ural wad jac amuq’na ’laitumella viisi härkää (yhä) oli’. Lisäksi superessiivi voi ilmaista tunnetilan (esim. ilon tai kateuden) syytä, toiminnan välinettä sekä tiettyjen paikannimien yhteydessä sijaintia.
Suomen ”superessiivi” Panu Mäkinen nimittää ”superessiivisijaksi” pientä ryhmää suomen kielen lähinnä pronomineista muodostettuja -(a)lla/-(ä)llä-päätteisiä muotoja (täällä, tuolla, siellä, muualla, toisaalla, yhtäällä, kaikkialla, kotosalla). Suomen kieliopeissa nämä määritellään normaalisti adverbijohdoksiksi.
Lähteet
Luokka:Sijamuodot Luokka:Kielioppi