GuaramiditNimi "guaramidit" on nykynimitys, jonka on ottanut käyttöön professori Cyril Toumanoff. Georgialaiset historioitsijat eivät ole yleisesti hyväksyneet sitä, mutta sitä käytetään yleisesti esimerkiksi englanninkielisessä kirjallisuudessa. olivat Iberian (eli Georgian itäosan Kartlin) kuningassuvun Khosroiani-dynastian nuorempi haara. He hallitsivat Iberian ruhtinaina (erismtavari) vuosina 588–627, 684–748 ja 779/780–786. Kolme dynastian ruhtinasta sai Bysantin keisarilliselta hovilta kuropalates-arvonimen. Dynastian perusti Guaram I (hallitsi 588–n. 590), joka oli Khosroiani-kuningas Vakhtang I Gorgasalin ja hänen bysanttilaisen Helene-vaimonsa pojanpoika. Klardžetin ja Džavakhetin ruhtinaskunnat periytyivät sukuhaarassa. Guaramidit olivat avioliiton kautta sukua Georgian muille johtaville ruhtinassuvuille: Khosroiani-, Nersiani- ja Bagrationi-suvuille. Guaram III:n (hallitsi 779/780–786) tyttären avioliitto maanpakoon lähteneen Bagratuni-prinssi Vasakin kanssa loi uuden Bagrationi-dynastian, josta tuli lopulta Georgian viimeinen ja pisimpään vallassa pysynyt hallitsijasuku. Kun guaramidi-suku sammui 700-luvun loppuun mennessä, suvun Bagrationi-serkut pääsivät valtaan noustuaan keräämään perintönsä guaramidien aiemmilta läänityksiltä.
Georgialainen 900-luvun kronikoitsija Sumbat Davitis-dze kirjoittaa teoksessaan Bagratidien historia virheellisesti (tai tahallaan), että guaramidit olivat bagratideja, jotka saapuivat Pyhältä maalta asettuakseen asumaan Georgiaan ja Armeniaan.
Iberian ruhtinaat guaramidi-dynastiasta
Guaram I (588–n. 590) Stepanoz I (n. 590–627) Guaram II (684-n. 693) Guaram III (n. 693–n. 748) Stepanoz III (779/780–786)
Lähteet
Viitteet
Luokka:Georgian aateli Luokka:Hallitsijasuvut