Palestrina on vanha, ennen roomalaisaikaa perustettu kaupunki Italian Latiumissa 35 kilometriä Roomasta itään. Kaupungissa on runsaat 20 000 asukasta.
Historia Antiikki
Antiikin aikana kaupunkia kutsuttiin Praenesteksi. Se oli vanha latinalainen kaupunki, joka kuului latinalaisliittoon. Se siirtyi Rooman liittolaiseksi juuri ennen Regillusjärven taistelua vuonna 499 eaa. Gallialaisten hyökkäyksen jälkeen se kuitenkin kapinoi Roomaa vastaan ja oli sodassa Rooman kanssa latinalaisliiton lopulliseen lakkauttamiseen vuonna 338 eaa. saakka. Tämän jälkeen kaupunki oli itsenäinen, kunnes Sulla teki siitä roomalaisen colonian eli sotilassiirtokunnan vuonna 82 eaa. Praenestessa sijaitsi Sullan uudelleenrakentama Fortuna Primigenian pyhäkkö, jossa toiminut oraakkeli oli Rooman keisareiden suosiossa.
Myöhempi historia
Benedictus Nursialainen perusti 400-luvulla Aniojoen erakkoluostarin. Palestrinan kaupunki on rakennettu Sullan pystyttämän temppelin raunioille vuoren rinteeseen. 1200-luvulla Palestrinaa hallitsi Colonnan suku, joka nousi kapinaan paavinvaltaa vastaan 1297. Paavi Bonifatius VIII kukisti kapinan ja tuhosi kaupungin, joka rakennettiin uudelleen, kunnes se tuhottiin jälleen paavi Eugenius IV:n käskystä 1437.
Palestrinasta on löytynyt 1500-luvun alussa kuuluisa Niilin mosaiikki. Mosaiikin yläosa kuvaa Etiopiaa, alempi Niilin suistoa. Mosaiikissa kuvataan Ptolemaios II:n triumfipitoja Syyrian sodan johdosta 289–279 eaa. Oletetaan, että alkuperäinen kuva olisi ollut Aleksandriassa. Työssä on kaksi miljoonaa palaa, ja se on ajoitettu vuosiin 120–110 eaa.
Kuuluisuuksia Kreikkalaisroomalainen kirjailija Aelianus ja kirkkomusiikin säveltäjä Giovanni Pierluigi da Palestrina olivat syntyisin Palestrinasta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Latiumin kaupungit Luokka:Rooman metropolikaupungin kunnat