pienoiskuva|Ketun käpälälauta. Kuva: Metsämuseo Lusto. Käpälälauta on perinteinen suden, ketun, saukon, tai supikoiran metsästyksessä käytetty ansa. Käpälälauta pystytetään maahan tai veistetään kolmihaaraiseksi ketulle noin 170–200 cm:n mittaiseksi jätettyyn kantoon.
Käpälälaudan kärkeen laitetaan syötti niin korkealle, ettei peto yllä siihen hampaillaan, vaan yrittää pudottaa syötin käpälillään, jolloin käpälä saattaa tarttua eläimen pudotessa laudan molemmissa sivuissa oleviin loviin. Käpälästään juuttunut peto jää siis lautaan roikkumaan.
Käpälälauta on levinnyt koko euraasialaiselle havumetsävyöhykkeelle Skandinaviasta Japaninmerelle saakka. Siitä on päätelty keksinnön olevan ikivanha. Käpälälautoja käytettiin Suomessa vielä 1900-luvun alkupuolella, harvinaisuutena myöhemminkin, mutta ei enää sen riistaeläimelle aiheuttaman kärsimyksen vuoksi, eli se on kiellettyFacta 2001, WSOY 1981, 9. osa, palsta 469. Nykyään metsästyslain sallimat ansat ovat jalkanaru ketulle, hetitappavia rautoja tai loukkuja, jotka eivät vahingoita eläintä.
Sanonta jäädä käpälälautaan tarkoittaa kiikkiin eli kiinni jäämistä jostakin teosta.Hakusana > "Käpälälauta", Kielitoimiston sanakirja
Lähteet
Luokka:Ansat