Valemuisto on muisto, joka voi kokemuksellisesti tuntua hyvinkin todelta mutta joka todellisuudessa on osittain virheellinen tai jopa kokonaan keksitty. Valemuistot voivat olla iloisia tai surullisia. Ilmiöstä, jossa informaatio ”saastuttaa” muiston, käytetään nimitystä interferenssi. Ongelma muodostuu siitä, ettei muistiin voi luottaa. Syyttömiäkin on tuomittu rikoksista valemuiston vuoksi.
Valemuistosta käytetään toisinaan nimitystä Mandela-ilmiö (), kun väärä muistikuva on laajemmalla ihmisjoukolla. Nimityksen keksi paranormaalitutkija Fiona Broome,Blake Bakkila: Mandela Effect Examples That Will Blow Your Mind Good Housekeeping 6.8.2019. Viitattu 20.12.2019 joka yhdistää sen rinnakkaistodellisuuteen.About Mandela Effect. Viitattu 20.12.2019 Ilmiö on nimetty eteläafrikkalaisen Nelson Mandelan mukaan, jonka moni virheellisesti muistaa menehtyneen 1980-luvulla, vaikka todellisuudessa hän kuoli vasta vuonna 2013. Mandela-ilmiöksi kutsutaan esimerkiksi tilannetta, jossa suuri määrä ihmisiä uskoo muistavansa asian, jota ei oikeasti tapahtunut.
Valemuiston syntymekanismi Mieleen tavalla tai toisella hautautunut muisto voi murtautua esiin nopeasti ja yllättävän tuoreen tuntuisena. Brittitutkijat Giuliana Mazzoni ja Irving Kirsch sekä yhdysvaltalainen Elizabeth Loftus esittivät vuonna 2001, että valemuistojen pesiytyminen mieleen vaatii kolmen ehdon toteutumista:
Tarvitaan jonkinlainen aavistus, että jotain tärkeää on tapahtunut, mutta se on unohdettu tai torjuttu alitajuntaan. Aavistus saa ihmisen hakemaan apua. Tarvitaan uskottava auktoriteetti, joka tulkitsee oireita ja sanoo tietävänsä, mistä on kyse. Muistelijan on pidettävä auktoriteetin antamaa selitystä mahdollisena.
Katso myös
Valemuistosyndrooma Iatrogeneesi Valemuistelmat
Lähteet
Aiheesta muualla Näin helposti valemuiston voi istuttaa, kertoo muistin huippututkija (Vaatii kirjautumisen) Helsingin Sanomat 25.10.2015.
Luokka:Muisti Luokka:Kliininen psykologia