Lehtisammalet (Bryophyta) on sammalten ryhmään kuuluva kaari. Ne ovat yleensä pienehköjä 2–10 cm korkeita vihreänsävyisiä kasveja, jotka peittävät maanpintaa mättäinä tai laajoina mattoina. Suomesta tunnetaan 661 lehtisammallajia. Niihin kuuluvat useimmat yleisesti tunnetut sammalet, esimerkiksi karhunsammalet (Polytrichum) ja rahkasammalet (Sphagnum).
Lehtisammalen rakenteeseen kuuluu varsi sekä yleensä suonelliset lehdet. Itiöpesäkettä, jossa on pois putoava kansi, peittää aluksi huntu.
Lehtisammalet jaetaan neljään luokkaan: rahkasammalten luokka Sphagnopsida karstasammalten luokka Andreaeopsida karhunsammalten luokka Polytrichopsida aitosammalten luokka Bryopsida
Lehtisammalet voidaan jakaa myös viiteen alakaareen: Takakiophytina Tähän alakaareen kuuluu vain yksi suku Takakia, johon kuuluu kaksi lajia Takakia ceratophylla ja Takakia lepidozioides, jotka eivät esiinny Suomessa. Sphagnophytina Sphagnopsida - rahkasammalet Andreaeophytina Andreaeopsida - karstasammalet Andreaeobryophytina Andreaeobryopsida Bryophytina Oedipodiopsida - kiirunansammalet Vain yksi laji kiirunansammal (Oedipodium griffithianum) Polytrichopsida - karhunsammalet Tetraphidopsida - lahosammalet Bryopsida - aitosammalet
Suomalainen Viktor Ferdinand Brotherus (1849–1929) oli aikanaan maailman huomattavin lehtisammalten tutkija, joka muun muassa keräsi maailman suurimman yksityisen sammalkokoelman, 120 000 näytettä ympäri maailmaa ja määritti tieteelle uusia lajeja 1 800. Nykyisin kokoelmat ovat Helsingin yliopiston Kasvimuseossa. Hänen kirjoittamansa lehtisammalien systematiikkaa käsittelevä teos (1909) on ollut pitkään käyttökelpoinen ja ainoa koko maailman lehtisammalia koskeva määritysopas maailmassa.
Katso myös sarvisammalet maksasammalet
Lähteet
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit