Jälkiverotus tarkoitti Suomessa veron määräämistä jälkikäteen silloin, kun tulo oli normaalissa verotuksessa osittain tai kokonaan jäänyt verottamatta. Jälkiverotuksen saattoi olla se, ettei verovelvollinen antanut veroilmoitusta tai se oli erehdyttävä, puutteellinen tai väärä. Tällöin verotettavalle tulolle määrättiin veron lisäksi veronkorotus ja viivästyskorko joka verotettiin säännönmukaisen verotuksen jälkeen, eli jälkiverotus. Jälkiverotuksen lievempi muoto on veronoikaisu, johon ei liity veronkorotusta, vaan ainoastaan korko. Jälkiverotusaika on useimmissa tapauksissa viisi vuotta säännönmukaisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Jälkiverotus toimitettiin tulo- ja varallisuusverotuksessa. Myös arvonlisäverotuksessa ja valmisteverotuksessa on aina ollut mahdollisuus oikaista vero jälkikäteen.Iso tietosanakirja, WSOY 1995–1997.Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965. Verovelvollisen kuoltua jälkiverotuksen kohteeksi tuli hänen kuolinpesänsä. Jälkiverotus oli tällöin toimitettava kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin perukirja jätettiin verovirastolle.Laki verotusmenettelystä, 59 §
Jälkiverotus pohjautuu ajatukseen, että veroilmoitusten suuren määrän vuoksi tapahtuu virheitä veronsaajan vahingoksi. Verotusvirheitä voi tapahtua myös verovelvollisen ilmoitusten virheiden ja puutteiden vuoksi. Virheiden oikaiseminen on tärkeää, jotta verorasitus jakautuisi oikeudenmukaisesti. Verovelvollinen voi välttää riskin joutua jälkiverotetuksi antamalla asianmukaisen veroilmoituksen ja selittäen siinä mahdolliset epäselvät kohdat. Kirjanpitovelvolliset verotetaan pääsääntöisesti kirjanpidon tietojen mukaan. Jos verotarkastuksessa havaitaan, ettei se pidä paikkaansa, jälkiverotuksen edellytykset ovat täyttyneet.Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen Lakimiesyhdistys 1994–1999, , osa V palstat 295–298.
Varsinainen tuloverotuksen jälkiverotusmenettely kuuluu verotusmenettelylain muutosten takia historiaan. Ensimmäiset uudet verotuksen oikaisua koskevat pykälät säädettiin 2005, ja nämä siis korvaavat jälkiverotuksen. Jälkiverotuksia kuitenkin toimitettiin niin kauan kuin siihen ilmeni tarvetta takautuvasti, mutta periaatteessa tuloverotuksessa jälkiverotus ei ole ollut mahdollista uuden pykälän voimaan astumisesta 1+5 vuoden jälkeen.
Lähteet
Luokka:Suomen verotuksen historia