Suomen Palloliitto ry (lyh. SPL, ) on suomalaisen jalkapallon ja futsalin korkein järjestö. Se on perustettu vuonna 1907, ja se on ollut FIFAn jäsen vuodesta 1908 ja UEFAn perustajajäsen vuodesta 1954. Palloliiton puheenjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Ari Lahti. Liiton pääsihteerinä toimii Marco Casagrande.
Suomen Palloliiton 930 jäsenseurassa on vuonna 2023 160 129 rekisteröityä pelaajaa. Jalkapalloa harrastaa Suomen Gallupin tutkimusten mukaan noin 500 000 suomalaista. Futsalin harrastajia oli Palloliiton tilastojen mukaan 27 530 vuonna 2023. Sääntöjen mukaan Palloliiton jäseniksi voivat kuulua rekisteröitynä yhdistyksenä toimivat piirit, seurat ja yhteisöt.
Historia Suomen Palloliitto perustettiin 19. toukokuuta 1907 Ravintola Catanissa Helsingissä.SPL100: Kansainvälinen pääjuhla Kalastajatorpalla Perustavaan kokoukseen osallistuivat Unitas (Helsinki), Polyteknikkojen urheiluseura (Helsinki), Stjernan (Helsinki), Viborgs Hockeyklubb (Viipuri), Åbo Idrottsvänner (Turku), Turun Jalkapalloseura ja Idrottens Vänner (Kokkola).
Jääpallo kuului Suomen Palloliiton ohjelmaan aina vuoteen 1972 asti, kunnes Suomen Jääpalloliitto perustettiin jääpalloilun itsenäiseksi lajiliitoksi. Jääkiekon ensimmäiset SM-kilpailut järjesti 1928 Palloliitto vaikka laji kuului myös Suomen Luistinliiton ohjelmaan. Oman lajiliittonsa – Suomen Jäähockeyliitto – kiekkoilijat saivat 20. tammikuuta 1929.Historia – Suomen Jääkiekkoliitto Myös pesäpallo ja sitä edeltänyt pitkäpallo järjestettiin Palloliiton alaisuudessa vuoteen 1925 saakka.
Toiminta 250px|right Palloliitto organisoi jalkapallon ja futsalin sarja- ja cup-muotoisen kilpailutoiminnan Suomessa Veikkausliigaa lukuun ottamatta.. Liitto on vastuussa myös maajoukkuetoiminnasta sekä jalkapallon ja futsalin kehittämisestä muun muassa valmentajakoulutuksen sekä seura- ja olosuhdekehitystoiminnan avulla.
Liiton toiminta-ajatuksena on olla jalkapallon erikoisliitto ja kansainvälisen jalkapalloliiton FIFA:n jäsenenä vastata Suomen kaikesta jalkapallotoiminnasta ja sen kehittämisestä sekä kasvatus- ja harrastustoiminnan että kilpa- ja huippu-urheilun alueilla ihmis- ja asiakaskeskeisestä lähtökohdasta.
Toiminnan päämäärinä ovat Suomen jalkapalloilun nostaminen pysyvästi kansainväliselle huipputasolle, lajin kehittäminen kokonaisuudessaan suosituimmaksi suomalaiseksi urheilulajiksi – myös katsojamäärillä mitattuna, Fair Play -hengen ulottaminen toiminnan kaikille tasoille sekä liiton aseman vahvistaminen.
Kilpailutoiminta Jokaisella viralliseen kilpailuun osallistuvalla pelaajalla tulee olla voimassa kyseessä olevaan kilpailuun oikeuttava pelaajalisenssi ja vakuutusturva. Lisenssien yhteydessä on saatavilla myös vakuutusturva, mutta vähintään vastaavan tasoisen vakuutuksen voi halutessaan hankkia myös itse.
Ykkönen, Kakkonen, Kolmonen, Liigacup, Suomen Cup Kansallinen liiga, Naisten Suomen Cup
Lasten, nuorten, aikuisten sarjoissa pelaavien alle 21-vuotiaiden, JKKI- ja erotuomarien pelitoiminnassa käytössä on pelipassi. Lapsille ja nuorille vakuutusturva on pakollinen, aikuisten pelipassilla, joka on tarkoitettu korkeintaan 20-vuotiaille aikuisten kilpailusarjoissa pelaaville, se on pakollinen Veikkausliigasta Kakkoseen. Muissa aikuisten sarjoissa sekä JKKI- ja erotuomareiden pelitoiminnassa vakuutusturvan hankintaa suositellaan.
Koulutustoiminta
Palloliitto järjestää valmentajakoulutusta D-, C-, B-, A- ja valiotasolla. Korkein suoritettava kurssi on Jalkapallovalmentajakoulu (JVK), jonka suorittaneilla on mahdollisuus saada valio- ja UEFAn pro-lisenssi.
Maajoukkuetoiminta
Seuratoiminta Palloliitto tukee sääntöjensä mukaisesti jalkapalloseuroja. Tavoitteena on kehittää seuratoimintaa ja kouluttaa seuratyöntekijöitä ja näin edistää jalkapalloharrastusta Suomessa.
Palloliiton välineinä seuratoiminnan tukemisessa ovat: Koulutusten ja seminaarien järjestäminen seuratoiminnassa mukana oleville Jalkapalloseuran perustamisen ja organisoinnin ohjeistukset Vapaaehtoistoimijoiden ja seurojen yhdistäminen
Omien oppaiden ja koulutusten lisäksi Palloliitto suosittelee jalkapalloseuroille uusia työvälineitä ja tukia: Lasten jalkapalloharrastuksen kustannustason nousua hillitsemään on kehitetty seuratoiminnan kehittämistuki, jonka hakemiseen Palloliitto on tehnyt seuratason ohjeistuksen. Joukkueiden johtajien työmäärää helpottamaan Palloliitto ja Nimenhuuto julkaisivat verkkotyökalun, jonka avulla joukkueet voivat hoitaa viestintää ja saada Palloliiton tiedotteita.
Päätösvalta ja hallinto pienoiskuva|Maaottelut ovat jalkapallon huipentuma. Ne ovat myös Palloliiton talouden kannalta tärkeitä, sillä Suomen maajoukkueen kotiotteluiden lipputulot menevät Palloliitolle. Palloliiton hallintomalli uudistettiin Seurojen Palloliitto -hankkeessa ja uudistukset astuivat voimaan 1. tammikuuta 2020. Keskeistä uudistuksessa oli aiemmin itsenäisinä yhdistyksinä toimineiden piiriorganisaatioiden lakkauttaminen ja yhdistyminen yhdeksi "Seurojen Palloliitoksi".
Palloliiton ylin päätäntäelin on seurojen kokous, joka kokoontuu kerran kahdessa vuodessa. Seurojen kokouksien välillä ylintä päätösvaltaa käyttää seuraparlamentti.
Seuraparlamentti Seurojen kokouksien välisenä aikana ylintä päätösvaltaa käyttää seuraparlamentti. Seuraparlamentin jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi seurojen kokouksessa. Jäsenet valitaan rekisteröityjen seurojen keskuudesta määritellyiltä vaalialueilta siten, että jokaiselta vaalialueelta valitaan edustaja alkavaa 5000 rekisteröityä pelaajaa kohden.
Seuraparlamentti hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman. Se valitsee hallituksen (pl. puheenjohtaja) kahdeksi vuodeksi ja tekee muita luottamushenkilövalintoja (mm. kurinpitovaliokunnan puheenjohtaja ja jäsenet).
Seuraparlamentti kokoontuu hallituksen kutsumana kaksi kertaa vuodessa. +Seuraparlamenttipaikkojen määräytyminen (marraskuu 2021)AlueVaalialueSeuraparlamenttipaikkojaEteläinen alueHelsinki5Muu pääkaupunkiseutu (Espoo, Vantaa ja Kauniainen)4Muu Uusimaa, Päijät-Häme ja Kymenlaakso4Läntinen aluePirkanmaa ja Kanta-Häme4Varsinais-Suomi ja Satakunta4Pohjanmaa (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa)3Itäinen alueEtelä-Savo, Etelä-Karjala ja Keski-Suomi3Pohjois-Savo ja Pohjois-Savo2Pohjoinen aluePohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu3AhvenanmaaAhvenanmaa1
Seuraparlamentti (23.4.2022-)
Jaana Järvenpää, puheenjohtaja (Apassit) Samuel Broman, varapuheenjohtaja (VIFK) Jukka Airaksinen (MPS) Jarmo Anttonen (KajHa) Kaj Björkqvist (VJS) Kirsi Haltia (Paimion Haka) Johanna Itkonen (JyPK) Pirkko Itälä (MYPA) Juho Juusela (HJS) Heidi Kullberg (Åland United) Jari Kurittu (JäPS) Jaana Kuusilehto (EuPa) Kyösti Koivuniemi (Ilmajoen Kisailijat) Jussi Koskinen (SJK Juniorit) Pasi Lod (KoiPS) Ismo Loukoila (MP) Ville Luotola (Tervarit) Esko Manninen (FC Pohu) Mikko-Tapio Mattila (MuSa) Vesa Marttinen (LPS) Harri Metsänen (Lahden Reipas) Jussi Mononen (EsPa) Risto Murto (IF Gnistan) Petri Mäkinen (LeKi) Rami Niinikoski (FC Futura Juniorit) Ari Niskanen (JIPPO) Tuomas Lantto (TP-47) Kari Pansio (Ilves) Pasi Patrikainen (KuPS) Jarmo Santala (HPS) Veli-Matti Suoranta (Pepo) Olli Tuominen (KaaPo) Jari Virrankoski (FC Espoo)
Seurojen kokous Palloliiton ylintä päätösvaltaa käyttää seurojen kokous. Se kokoontuu kerran kahdessa vuodessa ja osallistumisoikeus on kaikilla seuroilla.
Seurojen kokous valitsee Palloliiton puheenjohtajan neljäksi vuodeksi ja ehdollepanotoimikunnan, joka valmistelee puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinnan. Lisäksi se hyväksyy Palloliiton strategian, arvopohjan, vision ja mission. Seurojen kokous hyväksyy sääntömuutokset 3/4 äänienemmistöllä.
Hallitus pienoiskuva|Palloliiton toimisto sijaitsee etualan Sonera Stadiumilla ja maaottelut pelataan taustalla olevalla Helsingin olympiastadionilla. Palloliiton hallitus vastaa strategian toimeenpanosta ja sen toteutumisen seurannasta. Se päättää seuraparlamentille esiteltävästä toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä valmistelee seuraparlamentille toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Lisäksi hallitus valmistelee valtakunnalliset kehitysryhmät sekä FIFAn ja UEFAn edellyttämät luottamuselimet.
Hallituksen puheenjohtaja sekä 1. varapuheenjohtaja valitaan seurojen kokouksessa nelivuotiskaudeksi ja muut jäsenet seuraparlamentissa kaksivuotiskaudeksi. 2. varapuheenjohtajan hallitus valitsee keskuudestaan. Hallituksen jäsenistä puolet on kerrallaan erovuorossa.
Hallitus kokoontuu kuusi kertaa vuodessa.
Palloliiton hallitus (25.11.2023-)
Ari Lahti, puheenjohtajaLiittohallitus, Palloliitto 10.3.2018 Katri Mattsson, 1. varapuheenjohtaja Kaarlo Kankkunen, 2. varapuheenjohtaja Matti Hannuksela Mervi Katainen Juha Luusua Ari Murtonen Joakim Strand
Puheenjohtajat
Puheenjohtaja Kausi Walter Flander 1907–1908John Catani1909Uno Westerholm1910–1911Carolus Lindberg1912Walter Qvist1913–1917Erik von Frenckell1918–1952Juuso W. Walden1953–1963Osmo P. Karttunen1963–1974Ove H. Rehn1974–1975Jouko Loikkanen1975–1983Lauri Pöyhönen1983–1987Pentti Seppälä1987–1997Pekka Hämäläinen1997–2009Sauli Niinistö2009–2012Markku Lehtola (va.)2012Pertti Alaja2012–2017Markku Lehtola (va.)2017–2018Ari Lahti 2018–
Alueet Eteläinen alue
Helsinki Muu pääkaupunkiseutu (Espoo, Vantaa ja Kauniainen) Päijät-Häme Kymenlaakso
Läntinen alue
Pirkanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa
Itäinen alue
Etelä-Savo Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Karjala
Pohjoinen alue
Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kainuu
Alueparlamentti Alueparlamentit koostuvat kunkin alueen seurojen puheenjohtajista. Esittelijänä alueparlamenteissa toimii Palloliiton aluepäällikkö. Alueparlamentti seuraa lähipalveluiden toteuttamista, arvioi toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä käsittelee aloitteita.
Alueparlamentit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa.
Talous Suomen Palloliitto on saanut vuosina 2018–2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustusta liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaan yhteensä noin 12 544 000 euroa. Vuosittainen tuki on ollut vuodesta 2023 lähtien 2 135 000 euroa.
Jalkapallo-Säätiö
Vuonna 1975 Palloliiton liittohallituksen perustama Jalkapallo-Säätiö tukee Palloliiton toimintaa sekä muita jalkapalloa ja futsalia edistäviä hankkeita. Säätiössä on Pertti Alaja -rahasto, joka tukee vähävaraisten lasten ja nuorten jalkapalloharrastamista.
Palloliitto on vuokralla Jalkapallo-Säätiön omistamissa toimistotiloissa Töölön jalkapallostadionilla.
Fanimo Oy Suomen jalkapallomaajoukkueen, Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen ja muiden maajoukkueiden kannattajatuotemyyntiä hoitaa vuonna 2012 perustettu Fanimo Oy, jonka Palloliitto omistaa 100-prosenttisesti. Tilikaudella 2021 yrityksen liikevaihto oli 2,8 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 211 000 euroa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Suomen Palloliitto, virallinen sivusto Suomen Palloliitto ry:n säännöt Kaikki Pelaa -ohjelma
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit