thumb|right|Pohjanmaan rataa Kauhavan ratapihalla. Pohjanmaan rata (myös Oulun rata) on Suomen rataverkon pääradan osuus Seinäjoelta Ouluun. Rataosan pituus on 334,8 kilometriä. Pohjanmaan rata on Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kannalta ratkaisevassa asemassa sekä tavara- että henkilöliikenteen osalta. Oulun asemalta pohjoiseen rataosan jatkeena on Oulu–Tornio-rata.

Rataosuuteen kuuluvaksi mielletään joissakin yhteyksissä myös Parkanon ratana tunnettu oikorata Tampereelta Seinäjoelle. Käsitteenä Pohjanmaan rata on kuitenkin paljon oikorataa vanhempi.

Historia

Pohjanmaalle ehdotettiin rautatien rakentamista ensimmäistä kertaa jo vuosien 1863–1864 valtiopäivillä, mutta ehdotus ei saanut kannatusta. Erilaisia linjausvaihtoehtoja Pohjanmaan radalle oli useita. Eräs vaihtoehto oli linjata rautatie Seinäjoelta Pietarsaaren–Kokkolan–Raahen kautta Ouluun. Vuoden 1872 valtiopäivillä oli kuitenkin esillä vaihtoehto, jossa rata olisi kulkenut reittiä Tampere – Kyröskoski (Hämeenkyrö) – Kankaanpää – Kauhajoki – Ilmajoki – Välimaa (Seinäjoki) – Rantsila – Temmes (Tyrnävä) – Oulu. Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa sivuraide Välimaalta. Keskisen Suomen päärata olisi puolestaan kulkenut Taavetista (Luumäki) Mikkelin kautta Jyväskylään ja sieltä Välimaalle. Valtiopäivien päätöksellä rata rakennettiin lopulta kuitenkin sisämaan kautta. Tähän vaikutti suurelta osin se, että tuolloin merkittävät merenkulkukaupungit Raahe ja Pietarsaari eivät halunneet rahdista kilpailevaa rautatietä kaupunkiin.

Pohjanmaan rata valmistui useassa osassa: 1882: Haapamäki–Seinäjoki 1883: Seinäjoki–Vaasa 1885: Seinäjoki–Kokkola 1886: Kokkola–Oulu–Toppila

Rautatie toi tullessaan monessa kunnassa rakennemuutoksen, kun uudet elinkeinot syntyivät radan varrelle ja asemien ympärille.

Oulun asemalta Toppilan satamaan johtavan osuuden rakennustöiden yhteydessä rakennettiin Oulujoen ylittävä Rautasilta, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin teräsristikkosilta.

Virallisen rakennuskertomuksen (1884) mukaan Pohjanmaan radan rakennustyömailla kuoli eri työtapaturmissa yhteensä 14 ihmistä.

Sähköistys Päärata sähköistettiin 1970- ja 1980-luvuilla kolmessa osassa: 1975: (Toijala)–Tampere–Parkano–Seinäjoki 1981: Seinäjoki–Kokkola 1983: Kokkola–Oulu 2001: Tuomioja–Raahe 2011: Seinäjoki–Vaasa

Risteävät rataosat Nykyiset

Puretut sivuradat

(Kovjoki–Uusikaarlepyy, leveäraiteinen)

Eskolan metsärata Eskolan metsärata eli Pikkurata oli Metsähallituksen omistama 750 millimetrin raideleveydelle rakennettu kapearaiteinen puutavaran kuljetukseen tarkoitettu metsärautatie. Sievin, Kannuksen, Toholammin, Reisjärven ja Lestijärven kuntien alueella sijainnut rata alkoi Eskolan rautatieasemalta valtion radan vierestä ja jatkui valtion metsissä pisimmillään 68 kilometrin matkan. Kaksihaaraisen pääradan lisäksi radalla oli useita väliaikaisia pistoja, jotka rakennettiin talveksi jäätyneiden soiden päälle. Tämä Suomen pisin ja pitkäaikaisin metsärata oli käytössä 1920–1961 ja sitä pitkin kuljetettiin yli kaksi miljoonaa kuutiometriä puutavaraa.

Ristonahon rata Ristonahon rata oli sivurataosuus Vihannin rautatieasemalta Lampinsaaren kylässä sijaitsevalle Ristonahon ratapihalle. Rataosuuden pituus oli 11,5 kilometriä, ja se palveli Outokumpu Oyj:n Vihannin kaivoksen kuljetustarpeita vuosina 1954–1992. Liikenne rataosalla lakkautettiin kaivoksen lopettamisen myötä 1992 ja rata purettiin tarpeettomana. Nykyisin ratapenger on käytössä ajotienä.

Radalla sattuneet liikenneturmat Sievin junaturma marraskuussa 1975 Kempeleen junaturma toukokuussa 1977 Lapuan junaturma tammikuussa 1986 Lapuan junaturma joulukuussa 1986

Peruskorjaus Vuonna 2007 rataa ryhdyttiin peruskorjaamaan ja samalla rakentamaan rinnakkaista rataa joillekin rataosille. Vuonna 2010 Kiviniemen hallitus päätti Kokkola–Ylivieska-kaksoisraiteen rakentamisesta. Koska kyseinen rataosuus on hyvin vilkkaasti liikennöity, perusparannuksen myötä radan kapasiteettia voidaan lisätä. Hankkeen kustannusarvioksi asetettiin 880 miljoonaa euroa. Hankkeen oli määrä valmistua vuoden 2017 lopussa.Seinäjoki-Oulu-ratahanke – Liikennevirasto

Peruskorjauksen osittain valmistuttua radalla liikennöivä VR nopeutti Helsingin ja Oulun välistä junayhteyttä vajaasta kuudesta tunnista vajaaseen viiteen ja puoleen tuntiin joulukuussa 2016.VR lisää satoja junavuoroja eri puolilla Suomea – Turun Sanomat – 19.10.2016 VR arvioi pystyvänsä nopeuttamaan junayhteyttä viiteen tuntiin vuonna 2017 peruskorjauksen lopullisesti valmistuttua. Pohjanmaan radan peruskorjaus valmistuikin suunnitelman mukaan 2017, mutta aikataulun mukaisia nopeuksia ei kuitenkaan koskaan nostettu, koska Riihimäki–Tampere-välille alkoi tulla työmaista johtuvia nopeusrajoituksia jo syyskuussa 2016.

VR nopeutti aikataulun mukaisia nopeuksia Helsingistä Ouluun nopeimmillaan viiteen tuntiin ja 13 minuuttiin 15. joulukuuta 2019.VR:n yllätys: Junamatka Rovaniemeltä Helsinkiin lyhenee tunnilla – nämä muut matkat nopeutuvat Myös matka Rovaniemeltä Helsinkiin nopeutuu parhaimmillaan jopa tunnilla.

Lisäraidehanke Orpon hallitus linjasi vuonna 2023 hallitusohjelmassaan, että Limingan ja Oulun välinen osuus levennetään kaksiraiteiseksi heidän hallituskautensa aikana. Hallituksen talousarvioesityksessä hanketta pidettiin kiireellisenä. Ratasuunnitelma valmistui lausuntokierrokselle joulukuussa 2024. Lisäraiteen ohella toteutettaisiin kaksi rataoikaisua, jotka mahdollistaisivat Limingan ja Oulun välille 200 km/t nopeuden. Lisäksi Kempeleen rautatieasemalle rakennettaisiin kaukoliikennettä varten toinen matkustajalaituri.

Lähteet

Kauhajoen kotisivut Kokkolan kotisivut Junatoimisto-sivusto

Viitteet

Aiheesta muualla

Kokkola–Ylivieska-kaksoisraide Youtubessa Väylävirasto

Luokka:Suomen rataverkko Luokka:Suomen päärata Luokka:Seinäjoen liikenne Luokka:Lapuan liikenne Luokka:Kauhavan liikenne Luokka:Pedersören kunnan liikenne Luokka:Kokkolan liikenne Luokka:Kruunupyyn liikenne Luokka:Ylivieskan liikenne Luokka:Oulaisten liikenne Luokka:Raahen liikenne Luokka:Siikajoen liikenne Luokka:Limingan liikenne Luokka:Kempeleen liikenne Luokka:Oulun liikenne