Tšulymilaiset (muita nimityksiä tšulyminturkkilaiset, tšulymintataarit) ovat Venäjällä Tomskin alueella ja Krasnojarskin aluepiirissä asuva, turkkilaista tšulymin kieltä puhuva kansa. Heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema.
Tšulymilaiset elävät Tšulymin ja sen sivujokien Jajan ja Kijan varsilla. 1800-luvun lopussa heitä oli 4 800 henkeä. Neuvostoaikana heidät luettiin hakasseiksi. Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 656 tšulymilaista ja 270 tšulymin kielen puhujaa. Heistä kaikki osaavat venäjää. Nykyään suurin osa tšulymilaisista asuu Tomskin alueen Teguldetin piirissä.
Tšulymilaisten esi-isiä ovat Etelä-Siperian turkkilaiset heimot, joihin on sekoittunut selkuppeja, kettejä ja mongoleja. Myöhemmin osa tšulymilaisista on sulautunut Siperian tataareihin ja venäläisiin.
Perinteisiä elinkeinoja ovat metsästys, kalastus ja keräilytalous. Venäläisiltä omaksuttiin maanviljely. 1800–1900-lukujen vaihteessa tšulymilaiset asuivat erillisissä kesä- ja talvileireissä, jotka sittemmin korvattiin venäläismallisilla vakituisilla asutuksilla. Ruokavalion perustan muodostivat kala, riista ja villikasvit. 1800-luvulla alettiin syödä vilja- ja maitotuotteita sekä kotieläinten lihaa. Sukuyhteisön korvasi 1600–1700-luvuilla naapuriyhteisö. Patriarkaalisista suurperheistä luovuttiin 1800-luvun aikana. Uskonnoltaan tšulymilaiset ovat ortodokseja. Kristinuskon rinnalla säilyi 1900-luvun alkuun saakka perinteisiä uskomuksia ja šamanismi.
Katso myös Tšulymin kieli
Lähteet
Luokka:Krasnojarskin aluepiiri Luokka:Siperian etniset ryhmät Luokka:Tomskin alue Luokka:Turkkilaiset kansat