Välillinen julkishallinto tarkoittaa hallinnollisia tehtäviä suorittavia toimielimiä, jotka sijoittuvat varsinaisen hallintokoneiston ja yksityisten organisaatioiden väliin. Se käyttää julkista valtaa ja hallinnollista päätösvaltaa, ja sen toimielimet ovat hallinnollisesti itsenäisiä oikeussubjekteja. Välillinen julkishallinto on valtionhallinnon ja kunnallishallinnon ohella julkishallinnon kolmas lohko.Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen Lakimiesyhdistys 1994–1999, , osa V palstat 1227–1229.
Välillisen julkishallinnon yksiköt ovat hyvin erilaisia, oikeudellisesti itsenäisiä oikeushenkilöitä. Koska ne suorittavat julkisia tehtäviä ja käyttävät julkista valtaa, niiden toimintaa säännellään laintasoisin säännöksin. Jokaisen yksikön asema ja tehtävät on kuitenkin määritelty lainsäädännössä erikseen. Välillisen julkishallinnon yksiselitteinen erottaminen varsinaisesta julkishallinnosta ja yksityisistä toimijoista on käytännössä mahdotonta, sillä niiden määritelmillä ei ole kiinteää sisältöä.
Julkisoikeudellinen sääntely tapahtuu jokaisen yksikön osalta erikseen. Virkavastuu ulottuu niiden henkilöstöön silloin, kun käytetään julkista valtaa. Myös asiakirjojen julkisuus koskee tällaista yksikköä, kun asiakirja liittyy virkavastuulla tehtyyn toimeen. Välillisen julkishallinnon yksiköt joutuvat lisäksi noudattamaan hallintomenettelylakia hallintoasiassa, jos siitä on säädetty lailla tai asetuksella.
Välillisen julkishallinnon yksiköt voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset Kansaneläkelaitos Kunnallinen työmarkkinalaitos Suomen Pankki julkisoikeudelliset yhdistykset, joista säädetään lailla tai asetuksella Suomen Asianajajaliitto kauppakamarit ylioppilaskunnat yhtiöt, säätiöt tai rahastot, jotka hoitavat hallinnollisia tehtäviä Finnvera Suomen elokuvasäätiö Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto, Sitra Yleisradio lisäksi yksityinen henkilö voi suorittaa julkista tehtävää esimerkiksi toimimalla asiantuntijana. Lähteet
Luokka:Hallinto-oikeus