thumb|Mecklenburg suvun vaakuna Mecklenburg on pohjoissaksalainen ruhtinassuku, joka hallitsi alueitaan pitkään jo keskiajalla.
Alkuperä
Suku oli alkujaan slaavilaisen vendiheimon obotriittien päällikkösukuna. Suvun eräät jäsenet sopeutuivat saksalaistamiseen ja saksalaisvalloitukseen, kun etenkin herttua Henrik Leijona liitti vendien asuma-alueita kiinteästi saksalaiseen valtapiiriin. Näin he säilyttivät heimopäällikkyytensä, joskaan eivät slaavilaista identiteettiään eivätkä vanhaa kulttuuriaan, ja muuntuivat saksalaisiksi feodaaliherroiksi. Eräs Mecklenburgin suvun jäsen meni naimisiin herttua Henrik Leijonan äpärätyttären kanssa.
Ruotsin kruunun tavoittelu
Mecklenburgin herttuat ajoivat etenkin 1300-luvulla vaatimuksia Ruotsin kuninkuuteen. Mecklenburgin herttua polveutui kahdesta eri naisesta, joihin ainakin myöhemmät kronikat liittävät ruotsalaisen, kuninkaallisen sukuperän, ja oli näiden pääperillinen. Herttua Henrik II:n isän isoäiti oli skandinaavinen aatelisnainen Kristina, josta tuli Henrik Borwin II:n (k. 1226) vaimo. Kristinan väitettiin olevan kuningas Sverker II Karlssonin tytär. Ruotsalaiset lähteet kertovat Sverker II:lla olleen yksi poika, Johan, ja yksi tytär, Helena, joka meni naimisiin ruotsalaisen aatelismiehen kanssa. Sen useampia lapsia ei näytä löytyvän tuon ajan ruotsalaisista lähteistä. Kristina oli Mecklenburgin herttua Johann I:n äiti. Johannin poika oli herttua Henrik I ja tämän poika oli herttua Henrik II. Henrik II:n äidinäiti oli skandinaavinen aatelinen Marianna, josta tuli Pommerin herttua Barnim I:n (k. 1278, Wolgastin alueen herra) ensimmäinen puoliso. Mariannan väitetään olevan Ruotsin kuningas Erik X Knutssonin ja Tanskan prinsessa Rikissan tytär. Tiedot Erik X:n useimmista tyttäristä ovat niukkoja, eikä ruotsalaisissa lähteissä ole kunnon tietoja edes heidän täsmällisistä nimistään, avioliitoistaan tai elämästään. Pommerin herttuatar Mariannalla oli vain yksi eloonjäänyt lapsi, Pommerin prinsessa Anastasia, joka oli herttua Henrik I:n (k. 1302) puoliso ja herttua Henrik II:n äiti.
1300-luvulle tultaessa Sverkerin suku oli ollut jo pitkään sammuneena vuodesta 1222 lähtien, ja menettänyt valtaistuimen Erik XI Eriksonille. Myös Erik X Knutsonin miespuolinen Eerikin suku oli ollut sammuneena vuodesta 1250 lähtien ja kun mahdollisesti nuorimman tyttären, prinsessa Ingeborg Eriksdotterin aviomies Birger-jaarli syrjäytti hänen muut tyttärensä, tämä kun oli varmistanut kruunun omille pojilleen.
Mecklenburgin herttuat myötävaikuttivat esiäitiensä väitetyn kuninkaallisen ruotsalaisen verenperinnön leviämiseen tarustoissa ja käyttivät niitä kuninkuustavoitteidensa perusteluina.
Valtaistuimen tavoittelusta tuli totta yhden hallituskauden ajaksi: Mecklenburgin herttua Henrik II:n poika, herttua Albrekt II (1318–1379) avioitui sukulaisensa, Norjan ja Ruotsin prinsessa Eufemia Eriksdotterin (1317–1370) kanssa. Heidän poikansa Albrekt III riisti enoltaan Ruotsin kruunun ja nousi valtaistuimelle kuninkaana nimellä Albrekt Mecklenburgilainen (1363–1389).
Aiheesta muualla
Luokka:Ruotsin hallitsijasuvut Luokka:Saksalaiset suvut Luokka:Mecklenburg-Etu-Pommerin historia