pienoiskuva|Rautiosaaren kylää ilmasta katsottuna.
Rautiosaari on Rovaniemellä sijaitseva kylä ja saari, joka sijaitsee keskustasta hieman alle kahdenkymmenen kilometrin päässä etelässä Kemijoen itäpuolentien eli seututien 926 varressa. Nelostieltä pääsee itäpuolelle Valajaskosken voimalaitoksen patosiltaa pitkin. Rautiosaaren yhdistää mantereeseen penkattu maasilta Pieskanniemen kohdalla ja saaren länsipäässä betonisilta. Molemmat sillat sijaitsevat Rautiosaaren kylänraitilla eli Rautiosaarentiellä.
Rautiosaaren tuorein osayleiskaava valmistui vuonna 2012, jonka jälkeen alueelle on muuttanut runsaasti lapsiperheitä. Rautiosaaren postinumeroalueen 97110 väkiluku oli vuoden 2024 lopussa 506 henkilöä. Asukkaiden keski-ikä oli 40 vuotta.
Rautiosaaren naapurikyliä ovat Hirvas, Muurola, Alakorkalo ja Pahtaja.
Historia Rautiosaaren alueelta on löytynyt merkkejä kivikauden (n. 6000 eaa. – 1600 eaa.) aikaisesta asutuksesta. Kylmävaaran ja Kemijoen väliseltä alueelta on löytynyt pronssikautinen hautapaikka ja muinaisia peuranpyyntikuoppia.
Vanhin tieto ensimmäisestä nykyaikaisesta asutuksesta löytyy Rautiosaaren alueelta vuoden 1543 veroasiakirjasta, jossa on mainittu Muuron eli Rompasaaren talo. 1600-luvulla Rautiosaaressa oli yhteensä neljä taloa, jotka olivat Rompasaari I, Rompasaari II, Rompasaarenpää ja Hämäläinen. Rompasaari I sijaitsi saaren itäpäässä, Rompasaari II saaren länsipäässä, Rompasaarenpää saaren länsikärjessä ja Hämäläinen saaren itäosassa eteläreunalla. Rompasaari I jäi autioksi 1650-luvun lopulla, joten tilaa tuli viljelemään vuonna 1662 seppä Antti Pekanpoika Smedh ja talon nimeksi vakiintui Rautio. Hämäläisen tila oli paljon autiona, joten lopulta 1680-luvun lopussa tila liitettiin lopullisesti Rompasaareen. Rompasaarenpään tilan ajauduttua huonoon kuntoon tilan maat liitettiin Muurolan Karvon tilaan. 1800-luvun puolivälin aikaan asutus laajentui mantereen puolelle, kun tiloja jaettiin perillisten kesken.
Isojako toteutettiin Muurolan (Muurola, Hirvas ja Rautiosaari) kylässä vuosina 1800-luvun puolivälin jälkeen. Isojaon jälkeen 1864 nykyisen Rautiosaaren kylän alueella oli seuraavia tiloja +RN:oTilan nimiTilan koko1Rompasaari590,45 ha7Rautio382,42 ha8Heikkilä276,93 ha12Uusi-Hanni564,40 ha13Vanha-Hanni226,10 ha18Maikkunen226,37 ha Isossajaossa Rautiosaaren tiloille maata määrättiin merkittävästi myös joen toiselta puolelta, Hirvaalta, jossa muutamilla tiloilla oli suuret kotimetsäpalstat. Sen sijaan viljelysmaat sijaitsivat pääosin Rautiosaaressa ja Heikkilänrannalla.
Vuonna 1828 huutokaupattiin autioksi jääneen Nillun (RN:o 6) tila, joka oli isossajaossa suuruudeltaan 557,67 hehtaaria. Rompasaaren tilaan tuli Nillusta 1/2 osaa, Rautioon 1/4 osaa ja Heikkilään 1/4 osaa. Nillun tilan maat sijaitsivat Hirvasojalla sekä Ropsajoen suiston ja Sukulan välisellä alueella. Näin ollen edellä mainituilla tiloilla oli niitty- ja laidunalueita merkittävästi enemmän, mitä isossajaossa oli saatu. Vesivoimayhtiöt lunastivat suurimman osan Nillun maista ennen 1900-luvun puoliväliä ja Petäjäskosken voimalaitoksen rakentamisen seurauksena ne ovat nykyään pääosin veden alla. pienoiskuva|713x713px|Rautiosaaren vanha karttakuva. Kartan vasen puoli on vuodelta 1967 ja oikea puoli on vuodelta 1956. Vuonna 1888 Rovaniemen kunta osti 426 hehtaarin osuuden Rompasaaren ja Nillun tiloista kunnan vaivastaloksi. Kunnalliskodin historiikin mukaan Rautiosaaressa oli kunnalliskodin perustamishetkellä 1888 Rompasaaren tilan (RN:o 1) lisäksi vain viisi asuttua tilaa saaren itäpäässä, jotka olivat Pekkahanni (RN:o 12-2), Ollihanni (RN:o 12-3), Vanhahanni (RN:o 13), Kangas-Rautio (RN:o 7-2) ja Rautio (RN:o 7-1). Todellisuudessa varsinaisia tiloja oli vain neljä, koska Raution jako toimitettiin perillisten kesken virallisesti 1913. Tilojen määrän vähäisyys oli etu, kun kunta päätti ostaa nimenomaan Rompasaaren tilan kunnalliskodiksi, vaikka muitakin vaihtoehtoja oli olemassa. Myöhemmin kunta rakensi Rompasaaren pihapiiriin kömmätin eli Hourulan mielisairaille. Kunnalliskodin mailla harjoitettiin maataloutta ja viljelyä heikompiosaisten huolehtimisen lisäksi. Kunnalliskoti laajentui vähitellen ja sotien jälkeen alueella oli jo useita erilaisia terveydenhuoltoon keskittyviä rakennuksia. Karjanhoito lopetettiin 1970-luvulla, jonka jälkeen vanhainkodin peltoja alettiin vuokraamaan paikallisille viljelijöille. Rautiosaaren palvelukoti lakkautettiin lopulta kokonaan vuonna 2016, jonka jälkeen palvelukodin tilat ovat olleet pitkälti tyhjillään. Kaupunki on kaavoittanut ja myynyt vanhoilta kunnalliskodin mailta omakotitalotontteja.
Rautiosaaressa on ollut 1900-luvun aikana kauppa- ja kioskitoimintaa. Ensimmäinen kauppa oli tiettävästä nykyisen Rautiontien tienhaaran läheisyydessä toiminut Alatalon kauppa ennen 1950-lukua. 1950-luvun jälkeen alueella toimi kunnalliskodin ja sittemmin palvelukodin yhteydessä kioski aina 2000-luvun alkupuolelle saakka. Kauppoja oli kylänraitin läheisyydessä Eilan kauppa Rautiosaaren länsipäässä ja Helenan kauppa itäpäässä. Molemmat kaupat lopettivat toimintansa 1990-luvun loppupuolella.
Rautiosaaren kylä oli osa Rovaniemen maalaiskuntaa vuoteen 2006 saakka, jolloin maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät.
Maantiede Rautiosaaren maisemaa hallitsee voimakkaasti Kemijoki, joka virtaa kylän pohjoispuolella, mutta muodostaa kaksi lahtea mantereen ja saaren väliin. Joen törmät ovat paikoitellen melko jyrkät Rautiosaaren rannoilla. Kylän kohdalla joessa on Illinallas (Kursungin allas), valjastettu Valajaskoski, Isosuvanto (Rautionsuvanto), Hanninpudas, Isopudas, Piimäkallio, Hirvassuvanto sekä Elingonkoski. Joenvarresta nousee mantereella useita vaaroja Rautiosaaren kylän kohdalla. Illinperältä alkaen vaaroja on etelään päin mentäessä joen suuntaisesti lueteltuna Mäntyvaara, Kylmävaara, Hietavaara, Seitsenharjut, Kotivaara ja Takavaara.
Rautiosaaren kylällä on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita peltoalueita, niin Heikkilänrannalla kuin Rautiosaaressakin.
Kylä muodostuu Illinperästä, Heikkilänrannasta, Rautiosaaresta ja Elingonrannasta. Asutusta on syntynyt runsaasti sotien jälkeen myös Kemijoen Itäpuolentienvarteen, jonka varressa kylän koulukin sijaitsee.
Rautiosaaresta Sukulanrakan rinteeltä on löytynyt 14 hiidenkirnua. Hiidenkirnuille on opastus Kemijoen Itäpuolentieltä. Alueen kirnuista suurin on Paholaisen Liemikirnu, joka leveydeltään kahdeksan metriä ja syvyydeltään 15 metriä. Kaksi muuta syvää kirnua ovat nimeltään Piispa Hemmingin kirnu ja Ison Hiiden piilopirtti. Rautiosaaren kyläyhdistyksen luopui hiidenkirnujen alueen ylläpidosta vuonna 2025. Alueen omistaa yksityinen maanomistaja ja siellä liikkuminen tapahtuu omalla vastuulla. Rakenteet ovat paikoin heikot ja vaaralliset.
Yhdistystoiminta Aktiiviset yhdistykset
Rautiosaaren kyläyhdistys ry. perustettiin vuonna 1999. Kyläyhdistys järjestää kylällä tapahtumia, toimii kyläläisten edunvalvojana ja edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta sekä vaalii kylän elinkelpoisuutta. Aktiivisen kylätoiminnan historia ulottuu kuitenkin vuoteen 1985 saakka, jolloin pidettiin Rautiosaaren kylätoimikunnan perustava kokous. Kyläyhdistys perustettiin vuonna 1999 kylätoimikunnan pohjalle. Kyläyhdistys palkittiin vuonna 2025 vuoden kyläyhdistyksenä Rovaniemellä.
Rautiosaaren Rauhanyhdistys ry. edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä. Yhdistys järjestää seuroja, raamattuluokkia ja pyhäkouluja. Yhdistyksessä oli jäseniä noin 130 vuonna 2006. Rauhanyhdistys on perustettu jouluaattona 1933. Rauhanyhdistys toimi pääasiassa Paloniemessä Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen omistamassa Rautiosaaren leirikeskuksessa vuoteen 2023 saakka. Sen jälkeen seuroja on pidetty Valajas-talolla ja kodeissa. Rauhanyhdistys on järjestänyt yhdessä muiden lähellä toimivien rauhanyhdistysten kanssa vuosina 1979 ja 1997 vanhoillislestadiolaisten Suviseurat Rautiosaaressa.
Valajaskosken metsästys- ja kalastusseura ry. on vuokrannut jäsentensä käyttöön noin 9000 hehtaaria metsästysmaata. Seura toimii Rautiosaaren, Hirvaan ja Alakorkalon kylillä. Toiminta-ajatus on tarjota jäsenille mahdollisuus harjoittaa metsästystä yhteisillä säännöillä yhtenäisellä metsästysalueella. Jäseniä seurassa on yhteensä noin 350. Lisäksi toimintaan kuuluu järjestää keväisin seuran- ja kylänmestaruuspilkkikilpailut Isoputaalla. Syksyisin seura järjestää hirvipeijaiset, jossa tarjotaan hirvikäristystä maanomistajajäsenille, jäsenille sekä kaikille kyläläisille. Metsästys- ja kalastusseura omistaa Rautiosaaren Pieskanniemestä Valajastaloksi nimetyn toimitalon, jota vuokrataan myös muuhun käyttöön. Valajastalo on alun perin ollut Rautiosaaren Rauhanyhdistyksen toimitalo.
Rautiosaaren vanhempainyhdistys ry. on koululaisten ja päiväkotilasten vanhempien yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää koululaisten ja päiväkotilasten asioita. Yhdistyksen toiminta on hiljentynyt.
Heikkilän sukuseura ry. on vuonna 1994 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa. Heikkilän sukuseura on julkaissut useita Raution suvun Heikkilän sukuhaaraan, Raution ja Hannin sukuihin liittyviä historiasta kertovia teoksia.
Toiminta lakannut
Rautiosaaren Kyläverkko Osuuskunta on vuonna 2016 Rautiosaaren asukkaiden perustama osuuskunta, joka rakennutti alueelle valokuituyhteyden maaseuturahaston 70 %:n tuella. Tuen kokonaissuuruus oli noin 400 000 euroa. Osuuskunnassa on osakas yli sadasta kiinteistöstä. Rakentamisen jälkeen osuuskunta omisti ja hallinnoi toiminnassa olevaa valokuituverkon. Vuonna 2023 Valokuitunen Oy osti Rautiosaaren valokuituverkon osuuskunnalta liiketoimintakaupalla. Liiketoimintakaupan seurauksena osuuskunta purettiin.
Keskustan Rautiosaaren paikallisyhdistys ry. pyrki edistämään jäsentensä, kyläläisten ja kylän asioita Keskustan aatteen mukaisesti. Yhdistys perustettiin vuonna 1922 ja toiminta oli aktiivista aina 2020-luvulle saakka. Paikallisyhdistyksellä oli edustajia Rovaniemen maalaiskunnan ja sittemmin Rovaniemen kaupungin valtuustoissa. Yhdistys juhli 100-vuotisjuhlia Rautiosaaren koululla syksyllä 2022 julkistaen samalla historiikin toiminnastaan. Yhdistyksen ohessa toimi aiemmin myös nuorten paikallisosasto, jonka toiminta hiipui. Rautiosaaren paikallisyhdistys lakkasi samanaikaisesti Rovaniemen alueen muiden paikallisyhdistysten kanssa vuonna 2025, jolloin Rovaniemelle perustettiin oma kuntayhdistys.
Rautiosaaren koulu ja päiväkoti Rautiosaaren koulu perustettiin 1909, eli kylän koulu on yksi Rovaniemen alueen vanhimmista edelleen toiminnassa olevista kouluista. Aluksi koulua kävivät myös joen toisella puolella asuvat lapset, kunnes Hirvaalle ja Muurolaan perustettiin omat koulut. Ensimmäinen koulu sijaitsi Rautiosaaren länsipäässä kunnalliskodin kupeessa, ja vuonna 1963 koulu muutti nykyisiin tiloihinsa Itäpuolentien varteen. Rautiosaaren koulu on ollut kautta aikain tunnettu kuorolauluperinteen ylläpidosta. Vuonna 2018 koulussa oli 57 oppilasta.
Rautiosaaren päiväkoti perustettiin syksyllä 1976 ja on siten vanhimpia päiväkoteja nykyisessä Rovaniemen kaupungissa. Ennen päiväkodin perustamista kylällä toimi vanhempien ylläpitämä yksityinen päiväkoti. Päiväkoti oli kylällä tarpeellinen, koska alueella asui jo silloin paljon nuoria lapsiperheitä. Monet vanhainkodilla työskentelevät toivat lapset hoitoon Rautiosaaren päiväkotiin. Päiväkodin sijaitsi pitkään palvelukodin välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti toimi Rautiosaaren koulun rakennuksessa noin kymmenen vuoden ajan vuoteen 2025 saakka.
Rovaniemen kaupunki suunnitteli vuonna 2020 Rautiosaaren ja Hirvaan koulujen yhdistämistä sekä uuden monitoimitalon rakentamista Valajaskoskentien varteen Häkinvaaraan. Vuonna 2022 Rovaniemen kaupunki päätti ensivaiheessa rakentaa Häkinvaaraan pelkästään päiväkodin, joka valmistui lokakuussa 2025. Päiväkodin rakentamista varten tehty kaava mahdollistaa koulun rakentamisen alueelle myöhemmin.
Muuta