Varputädyke (Veronica fruticans) on monivuotinen vuoristoissa ja tuntureilla tavattava kasvi. Suomessa laji on rauhoitettu ja sitä tavataan harvinaisena vain Käsivarren Lapissa.Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 20.8.2009.
Ulkonäkö ja koko Varputädykkeen kohenevat varret kasvavat 5–10 senttimetriä pitkiksi. Varren tyvi on puutunut. Lehdet ovat lähes ruodittomia. Lehden lapa on kapean vastapuikea, sahalaitainen ja kalju tai lähes kalju. Kukinnon terttu on lyhyt. Tummansinisiä, 1–1,5 cm leveitä kukkia on yleensä 4–7, joskus jopa kymmenen kappaletta. Kukkaperä on tukilehteä pidempi. Varputädyke kukkii heinä-elokuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 381.
Levinneisyys Varputädyke kasvaa vuoristo- ja tunturialuilla Euroopassa ja Grönlannissa. Euroopassa laji kasvaa muun muassa Pyreneillä, Alpeilla, Balkanin niemimaalla, Karpaateilla, Skotlannissa, Skandeilla, Färsaarilla ja Islannissa. Suomen lähialueilla sitä tavataan yleisenä Norjassa sekä harvinaisena Ruotsissa ja Venäjällä Kuolan niemimaalla.Den virtuella floran: Klippveronika Viitattu 20.8.2009. Suomessa varputädykettä tavataan ainoastaan Enontekiön pohjoisosassa Kilpisjärven suurtuntureilla.Kasviatlas 2020: Varputädykkeen (Veronica fruticans) levinneisyys Suomessa. Viitattu 4.12.2021.
Elinympäristö Varputädyke kasvaa tuntureiden kuivilla, aurinkoisilla somerikoilla ja kallioilla. Laji on kalkinsuosija.
Käyttö Varputädykettä käytetään puutarhakasvina kivikkopuutarhoissa.
Lähteet Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla Luontoportti: Varputädyke (Veronica fruticans) Pohjolan kasvien pauloissa: Veronica fruticans – varputädyke ITIS: Veronica fruticans United States Department of Agriculture (USDA): Veronica fruticans
Luokka:Tädykkeet