299px|pienoiskuva|oikea|Syyrialaisia turvapaikanhakijoita Ruotsissa. Maahanmuuttajat Ruotsissa ovat Ruotsiin muuttaneita siirtolaisia. Vuonna 2014 Ruotsin väestöstä 21,5 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, eli he olivat syntyneet ulkomailla tai syntyneet Ruotsissa ulkomailla syntyneille vanhemmille. Vuoden 2020 lopussa heidän osuutensa oli 25,9 prosenttia, vajaat 2 690 000 henkeä, vuoden 2022 lopussa 26,9 prosenttia.

Ruotsinsuomalaisia oli vuonna 2007 noin 470 000, ja he muodostivat pitkään Ruotsin suurimman vähemmistöryhmän, kunnes vuonna 2017 Syyriasta lähtöisin olevista tuli suurin vähemmistö. Tuon jälkeen myös Irakissa syntyneiden määrä on Ruotsissa kasvanut niin, että heitä on enemmän kuin ruotsinsuomalaisia. Viime vuosikymmeninä maahanmuutto on pääosin koostunut pakolaisista, joita on tullut muun muassa juuri Syyriasta, mutta myös Libanonista, Irakista, Iranista ja Somaliasta. Vuonna 2009 Ruotsissa on maahanmuuton takia arviolta noin 500 000 muslimia, jotka muodostivat noin 5 prosenttia väestöstä. Vuonna 2016 osuus oli 8,1 prosenttia.

Nykyisin Ruotsissa on myös maailman suurin assyrialaisten pakolaisyhteisö. Myös Iranista tulleita on jo paljon, vuonna 2025 yli 100 000.

Vuodesta 2015 alkaen Ruotsissa on asunut enemmän miehiä kuin naisia. Se johtuu muun muassa siitä, että suurin osa maahanmuuttajista on miehiä. Tuona vuonna Ruotsin valtio käytti 6 miljardia euroa maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin.

Historiaa Maahanmuutto keskiajan ja toisen maailmansodan välillä oli määrältään melko pientä. Ensimmäisiä merkittäviä muuttajaryhmiä olivat saksalaiset kauppiaat ja käsityöläiset, jotka muuttivat Ruotsin kaupunkeihin 1400-luvulla. Monissa kaupungeissa suurin osa ihmisistä puhui saksaa. 1400-luvulla maahan muutti myös romaneja. 1600-luvulla Ruotsiin muutti vallooneja, hollantilaisia ja brittejä. 1580-luvun lopulta alkaen Savosta ja Pohjois-Hämeestä muutti niin sanottuja metsäsuomalaisia Keski-Skandinavian havumetsävyöhykkeelle uudisviljelijöiksi. 1700-luvulla Ruotsiin muutti juutalaisia ja myöhemmin italialaisia.

Ruotsin maahanmuuttotilastot alkavat vuodesta 1875, jolloin maahan muutti 2 800 henkeä, mikä oli selvästi vähemmän kuin maastamuuttajien määrä, 9 700 henkeä. Vuosittaisten maahanmuuttajien määrä ylitti 10 000 henkeä ensimmäistä kertaa vuonna 1891. Vuosina 1918–1920 Ruotsiin muutti ensimmäistä kertaa enemmän ihmisiä kuin maasta lähti. Sen jälkeen maastamuuttoja oli taas maahanmuuttoja enemmän. Vuodesta 1930 alkaen aina vuoteen 1971 saakka maahanmuuttajia oli jälleen maastamuuttajia enemmän. 1940–1970-luvuilla maahanmuutto oli pääasiassa työperäistä. Suurin osa silloisista maahanmuuttajista oli suomalaisia. Toisen maailmansodan aikana Ruotsiin tuli Suomesta noin 70 000 sotalasta, joista noin 15 000 jäi Ruotsiin pysyvästi. Suurin osa Tanskan yli 7 000 juutalaisesta evakuoitiin Ruotsiin. Vuodesta 1974 alkaen maahanmuuttajia oli taas enemmän kuin maastamuuttajia. Tuosta vuodesta alkaen Ruotsiin on joka vuosi muuttanut enemmän ihmisiä kuin sieltä on muuttanut pois.

pienoiskuva|oikea|Suomalaisia sotalapsia Arcturuksella matkalla Ruotsiin kesäkuussa 1941.Kun Suomi oli alkutalvella 2023 sulkenut itärajansa Venäjän käytettyä Suomea vastaan pakolaisasetta osana hybridivaikuttamistaan, Ruotsin puolustusvoimien esikuntapäällikkö Michael Claesson piti mahdollisena, että Venäjä lähettää seuraavaksi siirtolaisia Ruotsiin Kaliningradista.

Maahanmuuttajien määrä pienoiskuva|oikea|Maahanmuuttaneiden (punainen käyrä) ja maastamuuttaneiden (sininen käyrä) määrä vuosina 1850–2007. Vuosina 1982–2001 Ruotsi otti vastaan Sveitsin jälkeen eniten pakolaisia tutkittujen 20 eurooppalaisen ja amerikkalaisen maan joukosta. 1980-luvulta alkaen merkittävän osan maahanmuuttajista ovat muodostaneet turvapaikanhakijat Iranista, Irakista, Libanonista, Syyriasta, Turkista, Eritreasta, Somaliasta ja Etelä-Amerikasta.

Vuodesta 2000 alkaen Ruotsiin on muuttanut joka vuosi vähintään 50 000 henkeä. Vuodesta 2006 Ruotsiin on muuttanut vuosittain lähes 100 000 henkilöä, koronaviruspandemiankin aikana vuonna 2020 noin 82 500 henkeä. Vuonna 2006 maahan tuli 95 750 henkilöä, ja vuonna 2007 heitä tuli 99 485. Suurin vuotuisten muuttajien määrä on rikkoutunut noiden vuosien lisäksi vuosina 2008–2009, 2012–2016. Esimerkiksi vuonna 2014 maahan tuli 126 966 henkilöä, mutta vuonna 2015 maahanmuuttajia oli 134 240. Vuonna 2015 Ruotsiin tuli pelkästään turvapaikanhakijoita 163 000, eli luvussa ei ole kaikki vuotuinen maahanmuutto. Vuonna 2016 Ruotsin väkiluku kasvoi 163 005 uudella asukkaalla.

Vuonna 2014 ulkomailla syntyneitä oli Ruotsin väestöstä 1 603 551 henkilöä. Lisäksi 488 655 henkilöä oli syntynyt perheisiin, joissa molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla. Vuoden 2020 lopussa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli 25,9 prosenttia, vajaat 2 690 000 henkeä.

Vuoden 2019 lopussa maahanmuuttajataustaisten osuus alle 18-vuotiaista oli koko maan tasolla 38,3 prosenttia. Ruotsin kolmessa suurimmassa kaupungissa maahanmuuttajataustaisten osuus alle 18-vuotiaista on suurempi: Suur-Tukholman alueella 46,2 prosenttia, Göteborgissa 53,0 prosenttia ja Malmössä peräti 66,4 prosenttia.

Maahanmuutto ja syntyvyys Vuosina 2010–2019 Ruotsin väkiluku kasvoi miljoonalla hengellä, ja siitä 73 prosenttia selittyi maahanmuutolla. Lisäksi ulkomailla syntyneiden hedelmällisyysluku on Ruotsissa korkeampi kuin Ruotsissa syntyneillä, eli ulkomailla syntyneet saavat keskimäärin enemmän lapsia kuin Ruotsissa syntyneet. Viime vuosina Ruotsiin on tullut maahanmuuttajia esimerkiksi Syyriasta ja Irakista, ja näissä maissa syntyneiden hedelmällisyysluku on yli 2,1. Ruotsin hedelmällisyysluku oli vuonna 2019 ollut jo monta vuotta laskussa, ja se oli 1,71. Vuonna 2020 luku laski lisää. Kun hedelmällisyysluku on vähintään 2,1, ei väestön määrä vähene, vaikka kuolleisuus otettaisiin huomioon eikä maahanmuuttoa olisi ollenkaan.

Turvapaikanhakijoiden määrä Vuoden 2015 jälkeen Ruotsiin on tullut keskimäärin reilut 22 000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Vuonna 2020 hakijoita oli alle 13 000. Vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla hakijoita oli 4 800. Vuonna 2016 uutisoitiin, että Ruotsista uhkaavat loppua henkilötunnukset runsaan maahanmuuton vuoksi. Henkilötunnusten loppuminen koskee erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla syntyneitä maahanmuuttajia ja erityisesti niitä, joiden syntymäpäiväksi on merkitty 1. tammikuuta tai 1. heinäkuuta. Nämä päivämäärät ovat selvästi yliedustettuina sellaisten maahanmuuttajien syntymäpäivissä, jotka tulevat maista, joiden henkilötietorekisterit eivät ole kehittyneitä. Afganistanista ja Iranista saapuvilla syntymäajaksi on usein merkitty 21. maaliskuuta, koska tuolloin vietetään usein persialaista uuttavuotta.

Ennusteita Ruotsin tulevaisuudentutkimuksen instituutin tutkija Thomas Lindh arvion mukaan vuonna 2050 puolet Ruotsin väestöstä olisi maahanmuuttajia tai toisen polven maahanmuuttajia. Vuonna 2006 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin sen hetkisen maahanmuuton ja matalan syntyvyyden seurauksena kantaruotsalaisten jäävän vähemmistöksi vuosisadan loppuun mennessä. Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen perusteella vuonna 2065 kantaruotsalaisten osuus olisi enää 49 prosenttia.

Maahanmuuton vaikutuksia pienoiskuva|Uusnatsistisen Ruotsin vastarintaliikkeen mielenosoitus Tukholmassa.

Talous ja islam Maahanmuutto kasvatti Ruotsin bruttokansantuotetta 1950-luvulta 1970-luvulle. Tuolloin suuri osa maahanmuuttaneista sai työpaikkoja Ruotsin kasvavan teollisuuden piiristä. Vuonna 1996 julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuutolla on tämän jälkeen ollut kielteisiä vaikutuksia Ruotsin talouteen.

pienoiskuva|Malmön moskeija.

Vuonna 2003 julkaistun tutkimuksen mukaan maahanmuuton tulisi keskittyä 20–30-vuotiaisiin työllistyviin muuttajiin, jotta maahanmuutosta olisi nettohyötyä taloudelle. Maahanmuuttajien työllistyminen on vienyt Ruotsissa keskimäärin 7–8 vuotta. Vuoden 2020 syksyllä liki 60 prosenttia Ruotsin uusista työttömistä oli maahanmuuttajia.

Ruotsissa on jengien lisäksi paljon äärioikeistolaisia ja islamistiradikaaleja. Toukokuussa 2010 Ruotsin kosovolaiset Mentor ja Mensur Alija polttivat taiteilija Lars Vilksin kodin, koska he pitivät Vilksiä hänen pilakuviensa vuoksi islamin suurimpana vihollisena. Heinäkuussa 2013 Malmön poliisi joutui varautumaan taiteilija Lars Vilksin näyttelyyn lisäpartioin. Ruotsin poliisi kertoi pysyttelevänsä valppaana koko näyttelyn ajan, sillä Vilkisin näyttelyt olivat aiheuttaneet ennenkin ongelmia. Syynä tähän oli, että Vilksin näyttelyt ärsyttivät äärimuslimeja.

Helmikuussa 2024 Ruotsin kouluja tarkastava toimielin päätti sulkea kolme, sillä niiden oppilailla on riski radikalisoitua. Perusteena päätökselle on, että koulut ovat antaneet Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpon epäsopivaksi katsomien henkilöiden työskennellä lasten kanssa ja koulujen johtotehtävissä. Henkilöillä on epäilty olevan yhteyksiä väkivaltaiseen islamismiin. Koulutarkastaja epäsi toimiluvat Tukholmassa ja Göteborgissa sijaitsevilta Arena Academy -lukioilta ja Örebrossa sijaitsevalta Arenaskolan-peruskoululta. Koulujen uskotaan tienneen huolta herättäneiden henkilöiden taustoista ja jatkaneen silti heidän kanssaan työskentelyä.

Maahanmuuttajalähiöt Maahanmuutto on luonut suuriin kaupunkeihin, kuten Tukholmaan, Göteborgiin, Uppsalaan ja Malmöön, maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä, joissa on korkea työttömyys ja paljon matalasti koulutettuja asukkaita. Tällaisten lähiöiden vahvuutena on pidetty väestön kansainvälisyyttä ja alhaista keski-ikää, joihin sisältyy taloudellista kasvupotentiaalia. Lähiössä ilmenee valkoisten pakoa, jossa ruotsalaiset muuttavat pois maahanmuuttajien asuttamista lähiöistä. Tukholmassa ongelmia on kasaantunut muun muassa Järvan alueen kaupunginosiin, joita ovat Rinkeby, Tensta, Akalla, Husby ja osittain Kista.

Ruotsissa viranomaiset pitävät listaa maahanmuuttajalähiöistä, niin sanotuista haavoittuvista asuinalueista (ruotsiksi utsatta områden). Euroopan pakolaiskriisin aikana niiden määrä on kasvanut runsaasta kymmenestä useisiin kymmeniin. Marraskuussa 2021 tällaisia alueita oli 60. Maahanmuuttajalähiöitä yhdistää muuta Ruotsia korkeampi työttömyys, alhainen koulutustaso, kielitaidottomuus, jengirikollisuus ja vähävaraisuus. Syksyllä 2023 poliisi arvioi, että jengien yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 30 000 henkeä. Esimerkiksi Uppsalassa sijaitseva Gottsundan lähiö on luokiteltu haavoittuvien alueiden joukossa erittäin haavoittuvaksi: Lähiön asukkaista suurin osa on maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia, ja suuri osa sen asukkaista ei puhu ruotsia. Lähiössä on työttömyyttä sekä paljon ongelmia huumeiden, rikollisuuden ja väkivallan, kuten ampumavälikohtausten ja pahoinpitelyiden kanssa. Silminnäkijät eivät uskalla antaa alueella tapahtuneista rikoksista todistajalausuntoja poliisille. Rinkebyssä monet jengiin liittyneet nuoret eivät ole saaneet peruskoulusta päättötodistusta. Osalla heistä on mielenterveyden ongelmia, joihin he eivät aina ole halunneet hoitoa.

Autojen tuhopoltot Viime vuosina Ruotsissa on sytytetty vuosittain tuhansia autoja, mutta tekijöitä ei ole tavoitettu. Rikostenehkäisyviraston mukaan vuonna 2017 sytytetystä 4 000 autopalosta vain 23 johti syytteeseen. Tutkijoiden mukaan teoissa näkyy maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden nuorten miesten turhautuminen.

pienoiskuva|Poltettuja autoja Husbyssa Tukholman mellakoiden toisena päivänä.

Rikollisuus