Ymmärryksellä tarkoitetaan kykyä omaksua tieto jostakin asiasta niin syvällisesti ja perusteellisesti, että osaa palauttaa asian helposti mieleensä ja käyttää asiaa koskevaa tietoa monipuolisesti hyväkseen. Puhuttaessa toisten ihmisten ajattelun ja toiminnan ymmärtämisestä tarkoitetaan kykyä empatiaan, taitoa nähdä asia toisten ihmisten näkökulmasta riippumatta siitä, mitä mieltä itse on asiasta.
Oppimisen vaiheita kuvaavassa Benjamin Bloomin taksonomiassa ymmärtäminen tulee toisena vaiheena tietämisen jälkeen. Tietämisen tasolla asia ainoastaan muistetaan, mutta sitä ei vielä ymmärretä. Seuraavalla tasolla asia myös ymmärretään, jotta sitä voitaisiin edelleen soveltaa, analysoida, syntetisoida ja arvioida.Bloomin taksonomia, sivustolla Verkkokurssin tuotantoprosessi (TIE358), Jyväskylän yliopisto 2004. Viitattu 23.12.2013.
Kasvatustieteilijät Grant Wiggins ja Jay McTighe katsovat oppijan ymmärtäneen opittavan asian, jos hän kykenee:Grant Wiggins, Jay McTighe: Understanding by Design, Expanded 2nd Edition 2012. .Six Facets of Understanding , sivustolla Designing Hybrid Instruction, Foothill–De Anza Community College District. Viitattu 23.12.2013 selittämään asian: tuottamaan siitä perusteellisia ja perusteltavissa olevia esityksiä; tulkitsemaan oppimaansa; kertomaan asiasta tarinoita ja anekdootteja, tekemään analogioita, havainnekuvia, malleja yms.; soveltamaan oppimaansa muissakin tilanteissa kuin siinä missä asian alun perin oppivat (ns. siirtovaikutus); näkemään oppimansa asian perspektiivissä: muista näkökulmista, osana kokonaisuutta yms.; myötäelämään: arvostamaan muista näkökulmista asiaa katsovien käsityksiä; sekä olemaan tietoinen itsestään: omista rajoituksistaan, ennakkoluuloistaan ja muista ajattelutyylinsä erikoispiirteistä suhteessa opittuun asiaan.
Tiedonkäsittelyn tutkija Gregory Chaitinin mukaan ymmärryksessä on kyse eräänlaisesta tiedon pakkaamisesta tiivimpään muotoon. Ymmärrämme esimerkiksi vuorokauden pimeän ja valoisan ajan vaihtelun oppimallamme mallilla siitä, miten maapallo pyörii suhteessa aurinkoon. Sama malli auttaa meitä ymmärtämään myös vuodenajat ja niiden tuomat lämpötilan ja valoisuuden vaihtelut, maiden väliset aikaerot, trooppisten alueiden lämpimyyden verrattuna arktisiin alueisiin jne. Olemme siis tiivistäneet valtavan määrän eri alojen tietoa yksinkertaiseen malliin, joka selittää ne kaikki. Samoin ymmärrämme helposti minkä tahansa kellonajan, koska olemme oppineet vuorokauden jakaantuvan 24 tuntiin, tunnin 60 minuuttiin ja minuutin 60 sekuntiin.
Katso myös Hermeneutiikka Järki Älykkyys Intuitio
Lähteet
Kirjallisuutta
Luokka:Kognitio Luokka:Tiedon lajit