Naissaari on saari Vaajavirrassa Jyväskylän kaupungin Kanavuoren kaupunginosassa (aiemmin Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakosken taajamassa). Naissaaren luoteispuolella on Varassaari. Saari on 400 metriä pitkä ja leveimmillään 200 metriä. Saaren keskikohta muodostaa loivan mäen, joka kohoaa noin 10 metrin korkeudelle vedenpinnasta. Valtatiet 4, 9, 13, 23 ylittävät Vaajavirran Naissaaren eteläosan kautta.
Saari on kulttuurihistoriallinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät luonto, nähtävyydet ja kulttuuri. Saarella on kolme 1800-luvulla rakennettua puutaloa, vuonna 1920 rakennettu puutalo jossa toimii kahvila sekä kaksi vuonna 1934 valmistunutta funktionalistista taloa. Saarta kiertää historiallinen polku kohdetauluineen. Entisessä korjauspajan rakennuksessa toimi syyskuuhun 2019 asti Puttipajan tehtaanmyymälä designpuoti Wanha Paja. Nykyään Puttipajan tehtaanmyymälä on tehtaan yhteydessä Haapaniementien varrella.
Muita palveluita saarella ovat kahvila ja kesäteatteri. Naissaaren itäpuolella Vaajavirran toisella puolella sijaitsee Uimalanniemi, jossa on uimaranta.
Saaren länsipuolella sijaitsee Vaajakosken kanava ja käytöstä poistettu vanha vesivoimalaitos (valmistunut 1920) sekä itäpuolella uusi vesivoimalaitos (valmistunut 1942). Vanha voimalaitos toimii näyttely- ja tapahtumapaikkana nimellä Wanha Woimala.
Historiaa
Naissaaressa toimi 1800-luvulla Haapakosken saha. Näihin aikoihin saari muodosti Haapakosken (nykyisen Vaajakosken) keskustan. Saarella sijaitsi sahan lisäksi työläisten mökkejä, sahan konttori, kauppa, koulu ja posti.
Saaressa on aiemmin ollut myös Vaajakosken tehtaiden työläisille tarkoitettu asuintalo Pitkä pytinki sekä nykyisen kanavan tienoilla sijainnut yleinen sauna, jotka on purettu vuosikymmeniä sitten. Vaajakosken tehtaiden korjauspaja sijaitsi Naissaaressa.
Ennen Vaajakosken kanavan rakentamista Naissaaren kyljessä kanavan paikalla oli pieni niemi, jonka erotti muusta saaresta 1840-luvulla veneilyn ja tukinuiton helpottamiseksi rakennettu kanava, jota kutsuttiin Vaajantaipaleeksi, Kissakanavaksi tai Kissakoskeksi. Niemessä sijaitsi aiemmin Rimahelvetti, paikka minne Naissaaren sahan jätepuu kuljettettiin poltettavaksi kiskoja pitkin. Rimahelvetti oli toiminnassa 1870-luvulta vuoteen 1916. Kanava padottiin voimalaitosten rakentamisen aikoihin. Vuonna 1959 siihen rakennettiin kalankasvatusaltaita. Niemen halki kulki kapearaiteinen rautatie, jota käytettiin veneiden kuljettamiseen saaren yli pienen käsivoimin vedettävän vaunun avulla.
1930-luvun funkkistalot on suunnitellut SOK:n arkkitehti Paavo Riihimäki. Isompi on toiminut SOK:n virkailijoiden klubitalona ja pienempi makeistehtaan johtajan asuntona.Jyväskylän maalaiskunnan kulttuuriperintö, viitattu 14.11.2012 Pienemmän funkkistalon osti myöhemmin Merenkulkuhallitus ja isompaan muutti valokuvausstudio Tähtikuva vuonna 1997. Naissaaren kahvila aloitti toimintansa vuonna 1993 nimellä Kahvila Voima.
Naissaari on sijainnut Haapaniemen ja Leppäveden rekisterikylien rajalla. Pieni osa saaren kaakkoispäästä on kuulunut Jyväskylän rekisterikylään.
Kuvia
Lähteet
Aiheesta muualla
Naissaaren Kahvi- ja Juhlahuone (vanhentunut linkki) Naissaaren Koskenhenki-kahvila ravintola Puttipaja Oy Ripaus unelmaa Puttipajalta (blogi) Naissaaren Näyttämö Wanha Woimala Naissaaressa narskuu (blogi)
Luokka:Suomen teollisuushistoria
Luokka:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa Luokka:Vaajakoski Luokka:Jyväskylän saaret Luokka:Jyväskylän nähtävyydet