Donato Bilancia (10. heinäkuuta 1951 Potenza – 17. joulukuuta 2020) oli italialainen sarjamurhaaja, joka tappoi seitsemäntoista ihmistä Liguriassa vuosina 1997–1998. Hänet tuomittiin 12. huhtikuuta 2000 seitsemääntoista elinkautiseen murhista ja neljääntoista lisävankeusvuoteen Lorena Castron murhan yrityksestä.
Lapsuus ja nuoruus Donato Bilancia muutti perheineen Genovaan vuonna 1956. Hänen kasvuvuosiaan leimasivat emotionaalinen laiminlyönti, kireät perhesuhteet ja väkivaltajaksot. Hän kasteli vuoteensa 10-12 -vuotiaaksi asti ja äiti nöyryytti poikaansa asettamalla patjan kuivumaan parvekkeelle kaikkien nähtäväksi. Kun täti riisui poikaa ennen nukkumaan menoa, hän häpäisi tätä vetämällä alushousut alas serkkujen edessä paljastamalla hänen alikehittyneen peniksensä. 14-vuotiaana Donato päätti alkaa kutsua itseään Walteriksi. Hän keskeytti lukion ja työskenteli muun muassa mekaanikkona, baarimikkona, leipurina ja lähettipoikana.
Bilancean murrosiässä näkyi varhaisia häiriöiden merkkejä. Hänellä oli vaikeuksia ihmissuhteissa ja hänelle kehittyi kiinnostus kontrolliin ja valtaan. Hänellä oli ongelmallinen nuoruus, ja hän teki varkauksia ja murtoja rahaa saadakseen. Vanhetessaan hän ajautui pikkurikollisuuden, uhkapelien ja varkauksien pariin. Nämä teot eivät ainoastaan johtaneet häntä konfliktiin lain kanssa, vaan myös ruokkivat hänen syvään juurtunutta kaunansa ja haluansa saada valtansa muihin.
Alaikäisenä hänet pidätettiin ja vapautettiin skootterin ja joulukarkkeja täynnä olleen kuorma-auton varastamisesta. Vuonna 1974 hänet pysäytettiin ja vangittiin laittoman aseen hallussapidosta. Jossain vaiheessa hänet vietettiin Genovan yleisen sairaalan psykiatriselle osastolle, josta hän pakeni. Pidätyksensä jälkeen hän vietti 18 kuukautta vankilassa ryöstöstä. Hän suoritti useita vankeustuomioita Italiassa ja Ranskassa ryöstöistä ja aseellisista ryöstöistä. Psykiatrisista ongelmistaan huolimatta hänellä ei ollut 47-vuotiaaksi asti väkivaltarikosrekisteriä.
Ennen murhia Hämmentävästä henkilökohtaisesta elämästään huolimatta Bilancia pysyi pitkälti viranomaisten huomaamattomissa, kunnes hänen murhasarjansa alkoi. Toisin kuin monet muut sarjamurhaajat, hän ei sopinut yhteiskunnallisen hylkiön profiiliin. Hän vaikutti ympärillään olevista viehättävältä, selkeäsanaiselta ja älykkäältä. Tämä oli kulissi, joka peitti pinnan alla kytevät synkät ajatukset.
Vuonna 1982 hänen veljensä tappoi vauvansa ja itsensä heittäytymällä junan alle. Tapahtunut järkytti Bilanciaa syvästi. Vuonna 1990 hän joutui koomaan auto-onnettomuuden seurauksena. Hän asui yksin ja kärsi peliriippuvuudesta.
Murhat Bilancian murhat olivat ainutlaatuisia monimuotoisuutensa ja näennäisen satunnaisuutensa vuoksi, minkä vuoksi häntä oli vaikea jäljittää. Hänen uhrinsa edustivat eri sukupuolia, ikäryhmiä ja ammatteja. Tämä monimuotoisuus hämmensi rikostutkijoita, jotka aluksi eivät nähneet murhissa mitään kaavaa.
Hänen ensimmäinen tunnettu murhansa tapahtui lokakuussa 1997, kun hän tappoi kuristamalla ystävänsä näennäisessä henkilökohtaisessa kiistassa, joka oli huijannut häneltä rahaa. Tämä teko näytti herättävän uinuvan hirviön, kun hänen myöhemmät murhansa kylmenivät ja niistä tuli yhä enemmän suunniteltuja.
Bilancian pahamaineisimmat murhat tapahtuivat Italian rautatieverkossa vuonna 1998. Huhtikuussa 1998 hän murhasi kaksi yksin junissa matkustavia naisia vaanimalla, hyökkäämällä ja ampumalla nämä äänenvaimentimella varustetulla aseella junan wc:ssä, johon hän murtautui tiirikalla. Hänen kykynsä välttää kiinnijääminen toi esiin räikeitä puutteita Italian julkisten liikennevälineiden turvallisuusjärjestelmissä ja herätti laajaa pelkoa matkustajien keskuudessa.
Rautatieliikenteeseen liittyvien murhiensa lisäksi Bilancia kohdisti iskunsa myös seksityöntekijöihin ja liike-elämän ammattilaisiin. Hän toteutti nämä murhat tarkasti, usein käyttäen asetta ja jättäen jälkeensä vain vähän todisteita. Hänen pikkutarkka luonteensa ansaitsi hänelle mediassa lempinimen "Rautatiemurhaaja", vaikka hänen toimintasäteensä ulottui paljon junien ulkopuolelle.
Pidätys ja tuomio Bilancia pidätettiin lopulta 6. toukokuuta 1998 hänen uhrinsa Lorena Castron päästyä maaliskuussa 1998 pakenemaan ja kuvailtua hyökkääjänsä yksityiskohtaisesti. Hän tunnusti murhat, myös ensimmäisen uhrinsa Giorgio Centanaron 16. lokakuuta 1997 tapahtuneen murhan, jota oli pidetty luonnollisena kuolemana sydänkohtaukseen. Bilancia kertoi tappaneensa ihmisiä täysin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti, mutta ei osannut antaa selitystä teoilleen. Hänet diagnosoitiin narsistiseksi sosiopaatiksi, joka halusi pakonomaisesti hallita muita ihmisiä.
Donata Bilancia tuomittiin 13:een perättäiseen elinkautiseen vankeusrangaistukseen vuonna 2000, ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen. Hän kuoli vankeudessa joulukuussa 2020 Covid-19 epidemiaan, johon ei halunnut saada mitään hoitoa.
Lähteet
Aiheesta muualla The Serial Killer Hit List – Part II
Luokka:Italialaiset sarjamurhaajat Luokka:Italialaiset elinkautisvangit Luokka:Vuonna 1951 syntyneet Luokka:Vuonna 2020 kuolleet