Johan Bilmark (3. heinäkuuta 1728 Skara – 19. huhtikuuta 1801 TurkuSuomen Sukututkimusseura, Turun ruotsalainen seurakunta) oli ruotsalais-suomalainen historioitsija ja Turun akatemian professori.
Elämäkerta
Bilmarkin vanhemmat olivat teologian lehtori Johan Bilmark ja Anna Maria Bierchenius. Hän valmistui ylioppilaaksi 1746 ja kirjoittautui Turun Akatemian opiskelijaksi samana vuonna.Svenskt biografiskt handlexikon Hänet nimitettiin Akatemian käytännöllisen filosofian ja historian professoriksi vuonna 1763. Hän käsitteli julkaisuissaan siveys- ja lainopillisia aiheita sekä Ruotsin, Suomen ja Venäjän historiaa. Bilmarkin johdolla valmistui kaikkiaan 232 väitöskirjaa, ja hän oli tällä mittapuulla Turun akatemian toimeliain. Hänen tuotantonsa oli kuitenkin hajautunut monelle taholle ja oli usein keskeneräistä, joskin tieteellisen tarkkaa.
Bilmark toimi Ruotsalaisen osakunnan inspehtorina vuosina 1764–1798.Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
Bilmark avioitui Turussa 12. maaliskuuta 1776 neiti Ulrica Helena Hastferin (tai Mastfer) kanssa Turun ruotsalaisesta seurakunnasta. Vaimo ja vastasyntynyt tyttölapsi kuolivat lapsivuoteeseen 16. marraskuuta 1776.
Bilmarkin kunniaksi on Turun Pohjolan kaupunginosassa nimetty Bilmarkinkatu. Hän asui aikanaan Kuningattarenkadulla, joka on nykyisin Linnankatu.Turun maakuntamuseo Kesäisin hän asui Raision Huhkon kartanossa, jonka hän osti vuonna 1776. Bilmarkin hautamuistomerkki Raision hautausmaalla oli Suomen ensimmäinen julkisista varoista kustannettu, ja sen paljastamisjuhliin 1803 osallistui suuri joukko kunnianarvoisia kansalaisia.Huhkon kartanon historiaOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1258
Julkaisuja Historia regiae academiae Aboensis, 1770–1776 Muistutukset Paavali Juustenin Piispain kronikkaan (latinankielinen)
Lähteet
Luettelo Bilmarkin väitöskirjoista
Luokka:Turun akatemian professorit Luokka:Suomalaiset historioitsijat Luokka:Vuonna 1728 syntyneet Luokka:Vuonna 1801 kuolleet Luokka:Suomalaiset professorit