Harald V (21. helmikuuta 1937 Skaugum, Asker, Norja – 28. elokuuta 2026 Oslo) oli Norjan kuningas vuosina 1991–2026. Kuninkaallisessa asemassaan Harald V oli Norjan asevoimien ylipäällikkö. Hänellä oli myös Norjan maavoimien ja ilmavoimien kenraalin sekä merivoimien amiraalin arvo.
Suku ja koulutus Harald oli Olavi V:n ja Ruotsin prinsessa Märtha Sofia Lovisan poika. Harald syntyi kruununprinssi Olavin kuninkaallisessa residenssissä Skaugumin kartanossa, Askerissa lähellä Osloa. Hän on ensimmäinen Norjassa syntynyt prinssi sitten Olavi IV:n vuonna 1370. Harald V on Britannian kuningatar Viktorian jälkeläinen ja kuningatar Elisabet II:n pikkuserkku, molempien isoisoisä on Edvard VII, kuningatar Viktorian vanhin poika. Hänellä oli kaksi vanhempaa sisarta, prinsessa Ragnhild (s. 1930) ja prinsessa Astrid (s. 1932). Toisen sisaren syntymän jälkeen harkittiin vakavasti kruununperimysjärjestyksen muutosta, mutta kruununprinssi Olav halusi odottaa vielä seuraavaan lapsen syntymää.
Kuningasperhe pakeni Saksan hyökkäystä Norjaan huhtikuussa 1940. Kolmivuotias Harald, hänen äitinsä ja sisarensa pakenivat ensin Ruotsiin ja Tukholmaan sukulaisten luokse muutamaksi kuukaudeksi. Presidentti Franklin D. Rooseveltin kutsusta he matkustivat Petsamoon, josta he matkustivat joukkojenkuljetusaluksella Yhdysvaltoihin. He saapuivat New Yorkiin elokuun lopulla 1940. He asuivat Norjan ostamassa Pook's Hillin kartanossa lähellä Washington DC:tä viisi vuotta.
Kuningas Haakon VII ja kruununprinssi Olav olivat Lontoossa pakolaishallituksen johdossa. Harald palasi kahdeksanvuotiaana kesäkuussa 1945 perheineen Norjaan sodan päätyttyä.
Saatuaan koulunsa päätökseen vuonna 1955 kruununprinssi Harald kouluttautui ratsuväkiupseeriksi ja viimeisteli armeijaopintonsa Norjan sotilasakatemiassa. Hän opiskeli myös Oxfordin yliopiston Balliol Collegessa yhteiskuntatieteitä, historiaa ja taloustiedettä vuosina 1960–1962.
Kuningas Isänsä Olav V:n kuoltua tammikuussa 1991 Harald nousi Norjan uudeksi kuninkaaksi. Maan perustuslaki ei vaadi kruunajaisten pitämistä, minkä sijaan Harald antoi hallitsijanvakuutuksen suurkäräjille 21. tammikuuta 1991. Hänet, ja uusi kuningatar Sonja, siunattiin kuningaspariksi Nidarosin tuomiokirkossa 23. kesäkuuta 1991.
Vuonna 2003 kuninkaan ilmoitettiin sairastavan virtsarakon syöpää, joka leikattiin. Toipumisen ajan kruununprinssi Haakon toimi valtionhoitajana. Myöhemmin Haakon sijaisti kuningasta tämän toipuessa sydänleikkauksesta.
Vuonna 2012 Norjan perustuslakia muutettiin siten, että kuningas ei ole enää Norjan evankelis-luterilaisen kirkon nimellinen johtaja, jonka tehtävä on muun muassa suojella kirkkoa. Kuninkaan tulee kuitenkin edelleen kuulua kyseiseen kirkkoon. Samana vuonna evankelis-luterilainen kirkko menetti myös asemansa kuningaskunnan virallisena kirkkona.
Vuonna 2016 kuningas otti näkyvästi ja poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen että uskonnollisten vähemmistöjen puolesta, kun hän sanoi seuraavasti:Nordmenn er jenter som er glad i jenter, gutter som er glad i gutter, og jenter og gutter som er glad i hverandre. Nordmenn tror på Gud, Allah, Altet og Ingenting () Vuonna 2018 voimaan tulleen perustuslain muutoksen nojalla kuningas ei ole enää pyhä. Hänellä on kuitenkin edelleen syytesuoja.
Sen jälkeen kun Tanskan kuningatar Margareeta II ilmoitti uudenvuodenpuheessaan 2023 luopuvansa kruunusta, heräsi myös Norjassa keskustelu siitä, pitäisikö kuninkaan luopua kruunusta. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa on perinteisesti ollut käytäntö, jonka mukaan hallitsija istuu valtaistuimella elämänsä loppuun asti. Harald oli kuitenkin sanonut, ettei aio luopua kruunusta, koska vannoi aikanaan hallitsijanvalansa elämänsä loppuun saakka. Huhtikuussa 2024 kuningas ilmoitti kuitenkin karsivansa julkista toimintaansa.
Kuolema ja hautajaiset
Kuningas Harald V kuoli 89-vuotiaana 28. elokuuta 2026 Rikshospitalet-sairaalassa Oslossa. Hän oli joutunut sairaalahoitoon 17. elokuuta veren bakteeri-infektion vuoksi.
Hänet haudattiin 9. syyskuuta 2026 ja viimeinen leposija on kuninkaallisessa mausoleumissa Akershusin linnan kirkon alla. Suomea hautajaisissa edustivat tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb.
Avioliitto ja lapset Kruununprinssi Harald avioitui 29. elokuuta 1968 Oslon tuomiokirkossa aatelittoman Sonja Haraldsenin (s. 1937) kanssa. Avioliitto herätti paljon vastustusta. He olivat seurustelleet yhdeksän vuotta salassa Sonjan porvarillisen syntyperän vuoksi, sillä kuningas Olavi etsi pojalleen puolisoa Tanskan kuningashuoneesta, Schleswig-Holsteinin herttuasuvusta tai jopa Oldenburgin suurherttuallisesta suvusta.
Viisi vuotta suhteen alkamisen jälkeen kuningas Olavi meni niin pitkälle, että julkaisi tiedotteen, jossa selvennettiin, ettei kruununprinssi menisi naimisiin tavallisen kansalaisen kanssa – asia, jota kuningas Harald kuvaili vuosia myöhemmin ”iskuksi kasvoja vasten”.
Lopulta kruununprinssi Harald uhkasi 30-vuotispäiviensä jälkeen keväällä 1967 (Sonja ei saanut kutsua juhliin) isälleen kuningas Olaville jäädä kokonaan naimattomaksi sekä hylätä ainoana kruununperillisenä oikeutensa kruunuun, jollei pari saisi mennä naimisiin. Kuningas Olavi neuvotteli asiasta Norjan hallituksen kanssa. Yli vuosi tämän jälkeen Harald ja Sonja julkaisivat kihlauksensa 19. maaliskuuta 1968. Avioliitto kesti lähes päivälleen 58 vuotta aina Haraldin kuolemaan 28. elokuuta 2026 asti.
Parille syntyi kaksi lasta, prinsessa Märtha Louise (s. 1971) ja kuningas Haakon VIII (s. 1973). Ajalle poikkeuksellisesti Harald oli mukana synnytyksissä.
Galleria
Kunnianosoituksia Kuninkaana Harald toimii norjalaisten ritarikuntien suurmestarina. Lisäksi hänelle on myönnetty seuraavat ulkomaalaiset kunniamerkit:
55x55px Vapauttaja kenraali San Martínin ritarikunta ketjulla (Argentiina) 55x55px Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia) 55x55px Etelän ristin ritarikunta ketjulla (Brasilia) 55x55px Stara planinan ritarikunnan suurristi (Bulgaria) 55x55px Chilen ansioritarikunta ketjulla (Chile) 55x55px Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska) 55x55px Dannebrogin ritarikunnan suurkomentaja (Tanska) 55x55px Marianmaan ristin ritarikunta ketjulla (Viro, 1998) 55x55px Valkoisen tähden ritarikunta ketjulla (Viro, 2014) Valkoisen ruusun ritarikunnan suurristi (Suomi) 55x55px Kunnialegioonan suurristi (Ranska) Vapahtajan ritarikunnan suurristi (Kreikka) 55x55px Olympic Order kultaisena (KOK) 55x55px Islannin haukan ritarikunta ketjulla (Islanti) 55x55px Italian tasavallan ansioritarikunta ketjulla (Italia, 2001) 55x55px Krysanteemiritarikunta ketjulla (Japani) 55x55px Al-Hussein bin Alin ritarikunta ketjulla (Jordania) 55x55px Jugoslavian tähden ritarikunnan 1. luokka (Jugoslavia) 55x55px Kuningas Tonislavin ritarikunnan ritari (Kroatia) 55x55px Kolmen tähden ritarikunta ketjulla (Latvia) 55x55px Vesthardus-ritarikunnan suurristi miekoilla (Latvia) 55x55px Vytautas Suuren ritarikunta ketjulla (Liettua, 2011) 55x55px Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunnan ritari (Luxemburg) 55x55px Aadolf Nassaulaisen ritarikunnan suurristi (Luxemburg) 55x55px Jeanin ja Joséphine-Charlotten häiden muistomitali (Luxemburg) Alankomaiden leijonan ritarikunnan suurristi (Alankomaat) 55x55px Alankomaiden kruunun ritarikunnan suurristi (Alankomaat) 55x55px Kultaisen arkin ritarikunnan komentaja (Alankomaat) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Puola) 55x55px Pyhän Jaakon miekan sotilaallinen ritarikunta ketjulla (Portugali, 2008) 55x55px Henrik Purjehtijan ritarikunta ketjulla (Portugali, 2004) 55x55px Avizin sotilaallinen ritarikunnan suurristi (Portugali, 1980) 55x55px Mugunghwa-ritarikunnan ritari (Etelä-Korea) 55x55px Romanian tähden ritarikunnan suurristi (Romania) 55x55px Valkoisen kaksoisristin ritarikunnan 1. luokka (Slovakia) 55x55px Poikkeuksellisten meriittien ritarikunnan ritari (Slovenia) 55x55px Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja) 55x55px Kaarle III:n ritarikunta ketjulla (Espanja) 55x55px Sukkanauharitarikunnan kunniaritari (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Kuninkaallinen viktorialaisketju (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi) 55x55px Kaarle XVI Kustaan kultariemujuhlan mitali (Ruotsi) 55x55px Hyväntoivonniemen ritarikunnan suurristi (Etelä-Afrikka) 55x55px Chula Chom Klaon ritarikunnan suurristi (Thaimaa) 55x55px Chakri-dynastian ritarikunnan ritari (Thaimaa, 1960) 55x55px Turkin tasavallan valtion ritarikunnan 1. luokka (Turkki) 55x55px Saksan liittotasavallan ansioritarikunnan suurristi 1. luokka (Saksa) 55x55px Unkarin ansioritarikunta ketjulla (Unkari) Itävallan tasavallan kunniamitalin suurristi (Itävalta)
Lähde:
Lähteet
Aiheesta muualla
Norjan kuningashuoneen sivusto
Luokka:Norjan kuninkaat Luokka:Norjan kuninkaalliset Luokka:Vuonna 1937 syntyneet Luokka:Vuonna 2026 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit