Georg Carl August Schauman (14. syyskuuta 1870 Helsinki – 6. lokakuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori (1911), ylikirjastonhoitaja ja poliitikko, joka vaikutti RKP:n sisäisessä ryhmittymässä, Ruotsalaisessa Vasemmistossa. Ylioppilasmatrikkeli 1853–189960-vuotias. Tohtori Georg Schauman, Helsingin Sanomat, 14.09.1930, nro 247, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.09.2025
Henkilöhistoria Schaumanin vanhemmat olivat olivat päätoimittaja, filosofian maisteri Josef August Schauman ja Maria Amalia Kuhlman. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1915 kuolemaan saakka Agnes Aline Sofie de la Chapelle.
Schauman pääsi ylioppilaaksi 1887 Helsingin yksityislyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1891, filosofian maisteriksi 1894 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1911.
Schauman toimi Helsingin yliopiston kirjastossa vt. amanuenssina 1889–1893, amanuenssina 1893–1914, kirjastonhoitajana 1914–1918 ja ylikirjastonhoitajana 1918–1930. Hän oli Suomen tieteellisten seurain kirjastonhoitaja 1905–1914 ja Helsingin yliopiston kansantaloustieteen historian dosentti 1913–1914.
Schauman oli sukunsa edustaja aatelissäädyssä säätyvaltiopäivillä 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. Eduskuntaan hänen valittiin ensi kerran 1919. Siellä hän istui kuolemaansa saakka, vuoteen 1930, minä aikana hän ehti olla tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 1921–1922 sekä 1927–1928 ja ulkoasiainvaliokunnan johdossa 1928–1930.
Schauman oli jäsenenä kansakirjastokomiteassa ja uskonnonvapauskomiteassa sekä puheenjohtajana kirkon ja valtion erottamiskomiteassa, jäsenenä valtion kirjastokomissionissa vuodesta 1921 lähtien sekä valtion varatilintarkastajana 1923 ja 1924. Hän otti osaa Suomen edustajana useihin konferensseihin ja kongresseihin, kuten Wienissä 1922, Kööpenhaminassa 1923 sekä Bernissä ja Genevessä 1924. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä hän oli vuodesta 1924. Schaumanin kirjallisesta tuotannosta huomattavia oli Biografiska undersökningar om Anders Chydenius ja hänen väitöskirjansa Studier i frihetstidens nationalekonomiska litteratur.
Vuoden 1918 hallitusmuotokiistassa Schauman oli merkittävin tasavaltaa kannattanut RKP:n poliitikko – muun puolueen ollessa lähes yksimielisesti monarkian kannalla – ja hän kirjoitti vuonna 1924 aihetta käsitelleen kirjan Valtiomuototaistelu Suomessa 1918 : tosiasioita, mietelmiä ja muistoja.
Schauman oli Suomen Matkailijayhdistyksen keskushallituksen jäsen 1893–1905 ja Prometheus-seuran varapuheenjohtaja vuodesta 1906.
Teoksia Biografiska undersökningar om Anders Chydenius. 1908 Studier i frihetstidens nationalekonomiska litteratur, väitöskirja. 1910 Kulturhistoriska och andra uppsatser. 1912 Om förvaltningen af offentliga forskarbibliotek. 1913 Kampen om statsskicket i Finland. 1924
Lähteet Wikiaineisto : Kuka kukin oli 1961
Viitteet
Aiheesta muualla Biografiskt lexikon för Finland
Kansallisbiografian artikkeli (maksullinen)
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikot Luokka:Uudenmaan vaalipiiri Luokka:Suomalaiset kirjastonjohtajat Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan aatelissäädyn valtiopäivämiehet Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut Luokka:Vuonna 1870 syntyneet Luokka:Vuonna 1930 kuolleet