Lars ”Lasse” Karl Johan Pettersson (12. elokuuta 1918 Ruovesi – 4. huhtikuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen taidehistorioitsija, joka tutki Suomen vanhaa kirkko- ja linna-arkkitehtuuria.
Pettersson laati pro gradu -työnsä Suomen puukirkkojen arkkitehtuurista. jatkosodan aikana hänet komennettiin Itä-Karjalan Äänisniemelle, jonka kirkollista arkkitehtuuria hän tutki. Petterson ja hänen työtoverinsa Tieteellisessä Itä-Karjalan toimikunnassa saivat laadituksi arkkitehtuuripiirrokset 24 puukirkosta ja 97 tšasounasta. Vain yksi kirkko ja yksi tšasouna jäivät tutkimatta. Sodan jälkeen Petterson kirjoitti tämän materiaalin pohjalta saksankielisen väitöskirjan, joka valmistui vuonna 1950 ja ilmestyi tuolloin myös suomeksi ja vuonna 2020 venäjäksi.
Lisäksi tehtävänä oli dokumentoida alueen kirkollista esineistöä, jota pommitusten vuoksi evakuoitiin turvaan eri puolille Suomea. Esineet pääosin palautettiin Neuvostoliittoon sodan jälkeen, mutta Turun linnaa restauroidessa löytyi 1970-luvulla ikoneja, matkaikonostaaseja ja ristejä. Tuntemattomien maalarien ikonit olivat 1600-1800-luvuilta,Markku Karvonen: Jatkosodan ikoniaarteet ovat esillä Hämeen linnassa. Yle 16.5.2014. Viitattu18.4.2026. osa mahdollisesti Kižistä. Neuvostoliitto ei Turun museotoimen mukaan halunnut ikoneja takaisin.Niko Stenvall: Zaharova täräytti Suomelle ankaran vaatimuksen – Selvitys alkoi välittömästi. Iltalehti 18.4.2026. Viitattu 18.4.2026.
Lars Pettersson on tutkinut Suomen 1600- ja 1700-luvun kansanmestarien puukirkkoarkkitehtuuria ja kirkkomaalauksta. Hän oli Suomenlinnan museon intendentti kahteen otteeseen 1940-luvulla ja 1950-luvun vaihteessa. Hän oli myös Suomen muinaismuistoyhdistyksen puheenjohtaja vuosina 1968–1973. Petterson toimi Helsingin yliopiston taidehistorian professorina vuosina 1951–1981.
Museonjohtaja Susanna Pettersson on hänen lapsenlapsensa.
Julkaisuja Äänisniemen kirkollinen puuarkkitehtuuri: Aineiston esittely. (Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja, 50.) Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1950. Die kirchliche Holzbaukunst auf der Halbinsel Zaonež'e in Russisch-Karelien: Herkunft und Werden. (Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 51.) Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys, 1950. Les églises du moyen âge en Finlande. Paris: Conciergerie du Palais, 1969. Hailuodon palanut kirkko ja sen maalaukset. (Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja, 73.) Helsinki: [Suomen muinaismuistoyhdistys], 1971. Kaksikymmentäneljäkulmaisen ristikirkon syntyongelmia (Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja, 79.) Helsinki: [Suomen muinaismuistoyhdistys], 1978. Tornion kirkko ja kellotapuli. Oulu: Pohjoinen, 1986. Templum Saloense: Pohjalaisen tukipilarikirkon arvoitus. (Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja, 90.) Helsinki: [Suomen muinaismuistoyhdistys], 1987. Kyrkor och klockstaplar i svenska Österbotten (Svenska Österbottens historia V), 1985. Arhitektura derevjannyh tserkvei i tšasoven Zaonežja. Moskva: Tri kvadrata, 2020.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset taidehistorioitsijat Luokka:Vuonna 1918 syntyneet Luokka:Vuonna 1993 kuolleet