thumb|Englantilaisia rivitaloja. thumb|Rivitalo 1950-luvun alusta Noran kunnassa Ruotsissa. thumb|Rivitaloasutusta Jyväskylässä. Rivitalo on kytketty pientalo, jossa on vähintään kolme rinnakkaista asuntoa. Asunnot on rakennettu kiinni toisiinsa. Rivitalon jokaisella huoneistolla on oma piha ja erillinen sisäänkäynti maantasosta. Rivitalossa asuinhuoneistojen tilat eivät sijaitse toistensa kanssa päällekkäin kuten kerrostalossa.
Rivitalon etuihin kuuluu se, että asuntojen kytkeminen yhteen tuo säästöjä rakennuskustannuksissa ja energiankulutuksessa. Rivitalo mahdollistaa myös tiiviin kaupunkirakenteen ja suuren asukastiheyden. Kuitenkin talo tarjoaa asukkaille oman reviirin lähes kuin omakotitalossa.
Vuonna 2023 rivitaloja oli Suomessa 85 192 kappaletta.
Hallintamuodot Rivitalojen hallintomuotoja on useita: rivitalo voi olla asunto-osakeyhtiö, asumisoikeustalo tai vuokratalo.
Kerrosluku Rivitalot ovat yleensä yksi- tai kaksikerroksisia, mutta talotyyppi ei sinänsä aseta rajoituksia kerrosluvulle.
Erityispiirteitä Koska usein rivitalot ovat pienimuotoisia, tehdään toisinaan osa huoltotöistä talkoina, vaikka tavallisesti näistä töistä huolehtii huoltoyhtiö. Suomen ensimmäinen rivitalo on Helsingin Kulosaaressa sijaitseva Ribbingshof.Riviin rakennetut talot, Suomen kiinteistölehti 9/2011
Pikatalot Varhainen suomalainen rivitalotyyppi oli ns. pikatalot, joita rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen vallinneen asuntopulan helpottamiseksi. Ajatuksena oli rakentaa mahdollisimman paljon asuntoja mahdollisimman vähin kustannuksin. Asunnot olivat pieniä ja niissä oli vain aivan välttämättömät varusteet. Esimerkiksi Tampereelle rakennettiin 1940- ja 1950-luvuilla kolme kymmenen pikatalon ryhmää: kaksi ryhmää Kalevan kaupunginosaan ja kolmas Nekalaan. Kussakin talossa oli kuusi asuntoa, joista jokaisessa oli huone ja keittokomero. Siten yhdessä pikataloryhmässä oli yhteensä 60 asuntoa. Käyttövesi haettiin ulkoa yhteisestä vesipisteestä ja pyykinpesua varten oli yhteinen pesutupa. Tampereen pikatalot olivat koko olemassaolonsa ajan kaupungin omistuksessa. Kalevan pikatalot purettiin vuonna 1995 ja Nekalan talot 2009. Pirkanmaan maakuntamuseo vastusti talojen purkamista, koska niiden on katsottu edustavan erittäin harvinaista asumismuotoa.Tampereen viimeinen pikataloryhmä jää historiaan, Aamulehti 20.9.2009.
Rivitalon kaltaisia talotyyppejä Paritalo poikkeaa rivitalosta siten, että siinä on vain kaksi asuntoa.
Englantilaistyyppinen kaupunkirivitalo tai kaupunkipientalo poikkeaa rivitalosta siten, että siinä kukin asunto on eri tontilla. Rivitalon asunnot taas sijaitsevat samalla tontilla.
Ketjutalo on rivitalon tapainen talorivi, jossa huoneistoilla ei kuitenkaan yleensä ole yhteisiä väliseiniä.
Rivitalon vaatimukset Suomessa Rakennuslupa: Rivitalon rakentaminen vaati rakennusluvan. Vuoden 2025 alusta rakennuslupa korvautui rakentamisluvalla, joka yhdistää aiemmat luvat. Luvan saamiseksi edellytetään mm. energiaselvitystä, joka käsittää lämpöhäviöiden tasauslaskelman sekä energiatodistuksen. Uudisrakennuksille rivitalojen käyttötarkoitusluokan mukainen E-luvun raja-arvo on 105. Vanhoille rivitaloille rajaa ei ole, mutta energiatodistus on pakollinen, kun jokin rakennuksen huoneistoista myydään tai vuokrataan. Kaavamääräykset: Rakennuspaikan on oltava asemakaavan tai yleiskaavan mukainen. Kaava määrittää rakennusoikeuden.
Lähteet
Kirjallisuutta Riitta Nikula: Suomalainen rivitalo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014.
Aiheesta muualla
Luokka:Talotyypit