Kolmiloikka on yleisurheilulaji, jossa urheilija vauhdinoton jälkeen suorittaa hyppylaudalta peräjälkeen kolme loikkaa päätyen hiekkakasaan. Kolmiloikka on ollut kesäolympialaisten ja yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen ohjelmassa alusta lähtien.
Suorituspaikka ja välineet Kolmiloikan vauhdinottorata on vähintään 40 metrin pituinen. Ponnistuslankku on valkoinen ja upotettu vauhdinottoradan ja alastuloalueen pinnan tasalle. Hypyn ponnistus on suoritettava ponnistuslankussa värin vaihtumisella merkityn ponnistusrajan takaa. Suorituksen hylkäykseen johtavaa yliastumista suositellaan valvottavan videotekniikalla. Vaihtoehtoisesti ponnistuslankun takana voi olla vahalankku, johon jääneestä jäljestä yliastuminen voidaan havaita.
Kolmiloikan alastulopaikka täytetään pehmeällä ja kostealla hiekalla. Alastulopaikka on 2,75–3 metriä leveä. Kansainvälisissä kilpailuissa sen etureunan on oltava miehillä vähintään 13 metriä ja naisilla 11 metriä ponnistuslinjasta. Muissa kilpailuissa väli sovitetaan kilpailijoiden tason mukaan.
Kolmiloikkaajan kengän pohja saa olla paksuudeltaan enintään 25 millimetriä, mikä on 5 millimetriä enemmän kuin muissa kenttälajeissa. Marraskuusta 2024 alkaen pohjan enimmäispaksuus on 20 millimetriä.
Hyppy Kolmiloikkasuoritus koostuu vauhdinotosta ja kolmesta erilaisesta loikasta. Ensimmäisenä on suoritettava saman jalan loikka, toisena vuoroloikka ja kolmantena hyppy. Suoritusta ei hylätä, vaikka hyppääjä raapaisee radan pintaa hyppyjen aikana.
Ensimmäisessä loikassa hyppääjä ponnistaa ja tulee alas samalla jalalla. Loikan keskivaiheessa hän heilauttaa ensin vapaan jalkansa reiden ylös vaakasuoraan asentoon, ja vetää sen loikan lopussa ponnistusjalan taakse. Hän nostaa sitten ponnistusjalan reiden ylös, jolloin hän on loikan keskivaiheessa pitkässä haara-asennossa. Alastulossa hyppääjä taivuttaa ponnistusjalkansa toista loikkaa varten. Käsivarsillaan hyppääjä tasapainottaa kehoaan ja auttaa suuntaamaan hypyn eteenpäin.
Keskimmäinen loikka on yleensä lyhyempi kuin muut loikat. Hyppääjä taivuttaa vapaan jalkansa ja heilauttaa sen sitten voimakkaasti eteenpäin. Loikan puolivälissä hyppääjä on pitkässä haara-asennossa. Hän tulee alas vapaalla jalallaan.
Kolmas loikka muistuttaa pituushypyn loikkaa. Hyppääjä heilauttaa vapaan jalkansa voimakkaasti eteenpäin ja vie sen jälkeen ponnistusjalkansa sen vierelle, jotta hänen jalkansa ovat alastulossa mahdollisimman edessä. Jotkut hyppääjät auttavat loikkaa käsivarsillaan.
Hypyn mittaus suoritetaan alastulopaikalle jääneestä jäljestä kohtisuoraan ponnistuslinjaan. Tulos kirjataan yhden senttimetrin tarkkuudella, alaspäin pyöristäen.
Kolmiloikka vaatii juoksunopeutta, vahvoja jalkoja ja ponnistusvoimaa. Hyppääjän täytyy myös osata jakaa voimansa oikein kolmen loikan kesken. Kolmiloikka on fyysisesti vaativa laji, jossa hyppääjän kantapäät, polvet, lantio ja jalkaterän nivelet ovat kovilla.
Historia Moniloikka antiikin olympialaisissa Nykymuotoinen kolmiloikka ei ollut lajina antiikin olympialaisissa, mutta on mahdollista, että jonkinlaisessa moniloikassa kilpailtiin. Antiikin viisiottelussa oli yhtenä lajina pituushyppy, mutta sen säännöistä ei ole tarkkaa tietoa. Komediakirjailija Aristofaneen mukaan urheilija nimeltä Phayllos hyppäsi yli 16-metrisen hypyn, joka ylitti silloisen 15-metrisen hyppyradan. Tämä sai monet historioitsijat arvelemaan, että kyseessä olisi usean hypyn suoritus, ilmeisesti tasajalkaa hypätty viisiloikka. Antiikin pituushyppääjät pitivät käsissään halteres-käsipainoja, jotka todennäköisesti auttoivat tasajalkaa suoritetuissa hypyissä.
Nykyaikaisissa arvokilpailuissa
Kolmiloikka on yksi nykyaikaisten olympialaisten yleisurheilun alkuperäisiä kilpailutapahtumia. Se on ollut lajivalikoimassa vuodesta 1896. Naisten kolmiloikka tuli kisaohjelmaan vuonna 1996. Olympiahistorian alkuvuosina kilpailutapahtumia oli kaksi, kun olympiamitalit ratkaistiin myös vauhdittomassa kolmiloikassa. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa kolmiloikka on ollut ensimmäisistä MM-kilpailuista alkaen, vuodesta 1983.
Ennätykset Miesten nykyisen maailmanennätyksen 18,29 hyppäsi brittiläinen Jonathan Edwards 7. elokuuta 1995 Göteborgin MM-kisoissa. Naisten maailmanennätyksen 15,74 hyppäsi venezuelalainen Yulimar Rojas MM-hallikilpailuissa 20. maaliskuuta 2022.
Suomen miesten ennätystä piti lähes 50 vuotta hallussaan Pertti Pousi, joka ponnisti vuonna 1968 tuloksen 17,00, vain kolmen sentin päähän maailmanennätyksestä. Pousin ennätyksen rikkoi Simo Lipsanen vuonna 2017 tuloksella 17,14. Naisten Suomen ennätys on Kristiina Mäkelän 14,64 vuodelta 2022.
Miesten ennätykset maanosittain Lähde: WAMiesten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 30.7.2021 Maanosa Haltija Kansalaisuus Tulos Tuuli Päivämäärä Paikka Aasia Li Yanxi 17,59 ±0,0 26.10.2009 Jinan, Kiina Afrikka Hugues Fabrice Zango 18,07 (hallissa) 16.1.2021 Aubiére, Ranska Etelä-Amerikka Jadel Gregório 17,90 +0,4 20.5.2007 Belem, Brasilia Eurooppa Jonathan Edwards 18,29 +1,3 7.8.1995 Göteborg, Ruotsi Oseania Ken Lorraway 17,46 +1,7 7.8.1982 Lontoo, Iso-Britannia Pohjois- ja Keski-Amerikka Christian Taylor 18,21 +0,2 27.8.2015 Peking, Kiina
Naisten ennätykset maanosittain Lähde: WANaisten kolmiloikan maanosien ennätykset, WA, viitattu 19.7.2022 Maanosa Haltija Kansalaisuus Tulos Tuuli Päivämäärä Paikka Aasia Olga Rypakova 15,25 +1,7 4.9.2010 Split, Kroatia Afrikka Françoise Mbango Etone 15,39 +0,5 17.8.2008 Peking, Kiina Etelä-Amerikka Yulimar Rojas 15,74 (hallissa) 20.3.2022 Belgrad, Serbia Eurooppa Inesa Kravets 15,50 +0,9 10.8.1995 Göteborg, Ruotsi Oseania Nicole Mladenis 20px Australia 14,04 +2,0 9.3.2002 Hobart, Australia +1,8 7.12.2003 Perth, Australia Pohjois- ja Keski-Amerikka Yamilé Aldama 15,29 +0,3 11.7.2003 Rooma, Italia
Kaikkien aikojen pisimmät hypyt ulkoradoilla Yksi tulos urheilijaa kohden. Päivitetty 20. heinäkuuta 2023.
Maailma
MiehetTriple Jump All Time Men worldathletics.org Tulos Tuuli Urheilija Paikka Pvm 1. 18,29 +1,3 Jonathan Edwards Göteborg 7.8.1995 2. 18,21 +0,2 Christian Taylor Peking 27.8.2015 3. 18,14 +0,4 Will Claye Long Beach 29.6.2019 4. 18,09 −0,4 Kenny Harrison Atlanta 27.7.1996 5. 18,08 0,0 Pedro Pablo Pichardo Havanna 28.5.2015 6. 18,04 +0,3 Teddy Tamgho Moskova 18.8.2013 7. 17,97 +1,5 Willie Banks Indianapolis 16.6.19858. 17,92 +1,6 Hristo Markov Rooma 31.8.1987 17,92 +1,9 James Beckford Odessa 20.5.199510. 17,90 +1,0 Vladimir Inozemtsev Bratislava 20.6.1990 17,90 +0,4 Jadel Gregório Belém 20.5.2007
NaisetTriple Jump All Time Women worldathletics.org Tulos Tuuli Urheilija Paikka Pvm 1. 15,67 +0,7 Yulimar Rojas Tokio 1.8.2021 2. 15,50 +0,9 Inesa Kravets Göteborg 10.8.1995 3. 15,39 +0,5 Françoise Mbango Etone Peking 17.8.2008 4. 15,34 −0,5 Tatjana Lebedeva Heraklion 4.7.2004 5. 15,32 +0,9 Hrisopigi Devetzi Ateena 21.8.2004 6. 15,31 0,0 Caterine Ibargüen Monaco 18.7.2014 7. 15,29 +0,3 Yamilé Aldama Rooma 11.7.2003 8. 15,28 +0,9 Yargelis Savigne Osaka 31.8.2007 9. 15,25 +1,7 Olga Rypakova Split 4.9.201010. 15,20 0,0 Šárka Kašpárková Ateena 4.8.1997 15,20 −0,3 Tereza Marinova Sydney 24.9.2000
Suomi
MiehetMatti Koskimies: Yleisurheilun Suomen parhaat kautta aikojen, miehet, kolmiloikka Tulos Urheilija Paikka Pvm 1. 17,14 Simo Lipsanen Bydgoszcz 16.7.2017 2. 17,00 Pertti Pousi Kuortane 23.6.1968 3. 16,95 Johan Meriluoto Turku 2.8.2000 4. 16,87 Pentti Kuukasjärvi Helsinki 31.8.19755.16,83Aaro DavidilaLappeenranta19.7.2023 6. 16,82 Olli Pousi Tampere 7.6.1980 7. 16,62 Esa Viitasalo Hämeenlinna 7.8.19888. 16,61 Markku Rokala Kouvola 15.8.1982 16,61 Aleksi Tammentie Jämsä 28.6.2014 10. 16,58 Esa Rinne Helsinki 20.8.1972
NaisetMatti Koskimies: Yleisurheilun Suomen parhaat kautta aikojen, naiset, kolmiloikka Tulos Urheilija Paikka Pvm 1. 14,64Kristiina Mäkelä München 19.8.2022 2. 14,63 Senni Salminen Cluj-Napoca 19.6.2021 3. 14,39 Heli Koivula-Kruger Lappeenranta 3.8.2003 4. 14,18 Natalia Kilpeläinen Lappeenranta 3.8.2003 5. 13,87 Jessica Kähärä Kuortane 17.6.2023 6. 13,81 Sanna Nygård Torremolinos 11.7.2018 7. 13,73 Kaisa Gustafsson Lapua 23.7.1995 8. 13,72 Elina Sorsa Jämsä 27.6.2009 9. 13,70 Teija Hannila Lapinlahti 3.7.2005 10. 13,62 Emma Pullola Orimattila 21.7.2020
Lähteet
*