pienoiskuva|oikea|Vuonna 1896 käyttöön otetun päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Etelä-Pohjanmaan Opisto on vuonna 1892 perustettu kansanopisto. Se on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Koulutustarjontaan kuuluvat lukuvuoden mittaiset opintolinjat, ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, avoimen yliopiston opetus, lyhytkurssit sekä muut koulutustapahtumat. Opisto toimii myös erilaisten yksityisten tilaisuuksien pitopaikkana ja järjestää tarvittaessa kokous-, majoitus- ja ruokapalveluita.
Etelä-Pohjanmaan Opisto järjestää koulutusta kahdella kampuksella: Ilmajoen Luomankylässä ja Kauhajoen keskustassa.
Historiaa Etelä-Pohjanmaan Opiston syntysanat lausuttiin 29. kesäkuuta 1891 Ilmajoen Ala-Antilassa, jossa pidetyn eteläpohjalaisten ylioppilaiden kesäkokouksen yhteydessä pidettiin myös opiston perustava kokous. Ajatus kansanopiston perustamisesta oli herännyt pari vuotta aiemmin Helsingin yliopiston Pohjalaisessa Osakunnassa, ja sijaintipaikaksi kaavailtiin myös Lapuaa, Laihiaa ja Seinäjokea. Alkuperäinen nimi oli Etelä-Pohjanmaan suomalainen kansanopisto, joka lyheni vuonna 1925 muotoon Etelä-Pohjanmaan kansanopisto. Myöhemmin nimeksi vakiintui Etelä-Pohjanmaan Opisto.
Opiston yhtenä perustajana ja ensimmäisenä rehtorina vuosina 1892–1904 ja 1908–1912 toimi sittemmin kansanedustajana ja opetusministerinäkin ollut Niilo Liakka. Opiston johtajista myös Heikki Hosia toimi myöhemmin opetusministerinä vuosina 1959–1962. 1930-luvun alkupuolella opistoa johti kansanopistolaitoksen kehittäjänä myöhemmin tunnettu Mauno Karttunen. (Tilaajille.) Opiston rehtorina vuosina 1960–1986 toimi Tuomas Tapola (Tilaajille.). 2010- ja 2020-luvuilla rehtorina on toiminut Kyösti Nyyssölä. Kaikkiaan opistolla on ollut 13 rehtoria.
Opiston ensimmäinen toimipaikka vuokrattiin Ala-Hannukselan talosta Kyrönjoen rannalta. Sen jälkeen opisto toimi kolme vuotta kolmessa lähekkäisessä talossa Alapäässä. Nykyinen opisto rakennettiin Korven tilan isännän Paul Roschierin tarjoamalle männikköharjulle Vestanåsille, jota pidettiin yleisesti Ilmajoen kauneimpana. Tammikuussa 1896 käyttöön vihityn päärakennuksen suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck ottamatta siitä palkkiota.
Opisto toimi alkuvaiheessa tiiviissä yhteistyössä nuorisoseuraliikkeen kanssa. Myös monet maakunnan vaikuttajat tukivat opiston työtä, kuten kansanedustajat Juho Erkki Antila, Kaarlo Lanne ja Mikko Luopajärvi sekä kirjailija Santeri Alkio, Orisbergin kartanon isäntä Edward Björkenheim ja vaasalainen hovioikeudenneuvos Oskar Rewell. Opiston toimintaa ovat vuosikymmenten varrella tukeneet myös Ilmajoen kunta ja Ilmajoen seurakunta.
Yhdistyminen Kauhajoen Opisto yhdistyi Etelä-Pohjanmaan Opistoon 1.1.2025, jolloin Kauhajoen Opistosta tuli Etelä-Pohjanmaan Opiston Kauhajoen yksikkö. Kauhajoen Opistoa ylläpitävä Kauhajoen evankelisen opiston kannatusyhdistys ja Etelä-Pohjanmaan Opistoa ylläpitävä Korpisaaren säätiö päättivät yhdistymisestä vuoden 2024 maaliskuussa. Korpisaaren säätiö osti Kauhajoen Opiston tilat ja irtaimiston ja sen vakituinen henkilöstö siirtyi uuden työnantajan palvelukseen. Kauhajoen Opistossa opiskeli vuonna 2024 päätoimisesti vajaat sata opiskelijaa, ja Etelä-Pohjanmaan Opiston tavoitteena oli kasvattaa määrä noin 150 päätoimiseen opiskelijaan. Yhdistymisen jälkeen Etelä-Pohjanmaan Opistossa opiskeli yhteensä 550 opiskelijaa ja päätoimista henkilöstöä oli noin 90.
Etelä-Pohjanmaan Opiston Kauhajoen toimipiste muutti vanhasta "Turjanlinnaksi" nimitetystä rakennuksestaan Kauhajoen keskustassa sijaitsevaan entisen koti- ja laitostalousoppilaitoksen kiinteistöön vuoden 2025 elokuussahttps://www.kauhajoki-lehti.fi/uutiset/epo-kaavailee-uutta-rakennusta-exkauppaoppilaitoksen-tontille-6.8.41451.fa56b19fdb Etelä-Pohjanmaan Opisto suunnittelee kokonaan uutta koulurakennusta Kauhajoen keskustaan.
Koulutus
Päätoimisesti opiskeltavat lukuvuoden mittaiset opintolinjat Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Iltaisin ja viikonloppuisin opiskeltavat avoimen yliopiston opinnot Lyhytkurssit Ammatillinen lisäkoulutus: ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä erilaiset täydennyskoulutus- ja teemapäivät.
Lähteet
Aiheesta muualla Etelä-Pohjanmaan Opisto Hosia, Heikki: Etelä-Pohjanmaan opisto 1892-1992 : juhlakirja Etelä-Pohjanmaan opiston viettäessä satavuotisjuhlia 8.11.1992. Ilmajoki : Etelä-Pohjanmaan opisto, 1992. . Hannuksela, Lauri (toim.): Etelä-Pohjanmaan kansanopisto 1892-1952. Ilmajoki : Korpisaaren toveriliitto, 1953. Kuvia opiston toiminnasta Ilmajoki 1963 -lyhytelokuvassa, kohta 16:20 (Vimeo)
Luokka:Suomen kansanopistot Luokka:Ilmajoen oppilaitokset