Ryhmä 9 oli turkulainen taiteilijaryhmä, joka muodostui keväällä 1951 Otto Mäkilän ympärille. Ryhmää yhdisti Turun koulun henki, eli lyyrinen, mielikuvituksellinen moderni ilmaisu joka sivusi surrealismia. Ryhmä toimi vuoteen 1959 asti,Tiinaliisa Mattila: Ryhmä 9. Teoksessa Taiteen pikkujättiläinen, s. 627. WSOY, 1995. ja siihen kuuluivat Otto Mäkilän lisäksi taidemaalarit Kalle Eskola, Otso Karpakka, Edwin Lydén, Viljo Ranta, Anna-Liisa Riikkala ja Hilkka Toivola sekä taidegraafikot Laila Säilä ja Harry Henriksson.Veikko Laukkanen ja Ryhmä 9 Pian ryhmän perustamisen jälkeen vuonna 1951 Mäkilä kutsui myös nuoren Kauko Lehtisen mukaan ryhmän jäseneksi.
Ryhmän taiteilijoilla oli tapana kokoontua toistensa koteihin keskustelemaan taiteen uusista ilmiöistä, näyttelyistä sekä taiteen mestareista kuten Picassosta ja Légeristä. Ryhmä 9:ssä oli Kauko Lehtisen mukaan hyvä henki ja yhteistyö. Ilmapiiri oli vapaa ja rohkaiseva.Ulla Huhtamäki:Heittäydy vapauteen – avantgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961–1965 Yhteisnäyttelyissä ryhmäläiset pääsivät esiin laajemmin kuin Turun taiteilijaseuran näyttelyissä, mutta kohtuullisin kustannuksin. Toisin kuin Pro Arte, Ryhmä 9 kuului Turun taiteilijaseuraan, mutta piti vuosittain oman näyttelynsä Turussa ja muutaman näyttelyn muissa suurissa kaupungeissa.
Ryhmä 9 ja Turun koulukunta
Ryhmä 9 oli jatkoa Turussa 1930-luvulla toimineelle Pro Arte -ryhmälle, jonka jäseniä kutsuttiin myös Turun kouluksi tai Turun koulukunnaksi.Tiinaliisa Mattila: Pro Arte. Teoksessa Taiteen pikkujättiläinen, s. 629-630. WSOY, 1995. Huhtamäki s.42–46 Kuten Pro Artelaisia, ryhmä 9:n taiteilijoita kiinnostivat surrealismin ohella modernin taiteen eri suunnat. Valtaosa turkulaisista surrealisteista oli opiskellut Turun piirustuskoulussa. Heistä tunnetuin ja merkittävin oli jo Pro Arten johtohahmona toiminut Otto Mäkilä. Myös ryhmä 9:n taidemaalarijäsenten katsotaan kuuluneen Turun surrealistien ensimmäiseen polveen. Toiseen aaltoon kuuluivat kolmanteen surrealistishenkiseen turkulaiseen ryhmään Pro Arte 57:ään kuuluneet taiteilijat, kuten Alpo Jaakola ja Antti Nieminen.
Ryhmä 9 siirsi Turun koulukunnan tradition 1950-luvulle. Se edusti pääasiassa abstraktia ilmaisua, ei niinkään surrealismia, joka muutenkin oli ollut viitteenomaista. Surrealismi jäi 1940-luvun lopulla Otto Mäkilän taiteessa esiintyneiden konesommitelmien varaan. Mäkilän mukaan ryhmä perustettiin liian myöhään, eikä se enää löytänyt yhteistä taiteellista päämäärää. Mäkilän taiteen oma kriisi osui Ryhmä 9:n alkuvaiheisiin ja hän oleskeli pitkiä aikoja Pariisissa, joten hänen taiteensa kehitys tapahtui kauempana Ryhmä 9:n taiteilijoiden vaikutuspiiristä. Ryhmä pyrki luomaan ehjiä ja rauhallisia näyttelyitä vastapainona ajan sekavalle ja kirjavalle taiteen tarjonnalle. Ryhmä järjesti viimeisen näyttelynsä vuonna 1959.
Lähteet
Kirjallisuutta Ulla Huhtamäki, Heittäydy vapauteen : avantgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961–1965 Jyväskylän yliopisto, 2007 978-951-39-2964-0 (väitöskirja) (Jyväskylä studies in humanities – 81), ISSN 1459-4323, Huhtamäen väitöskirja (PDF)
Luokka:Suomalaiset taiteilijaryhmät Luokka:Surrealismi Luokka:Turun kuvataide