Niuatoputapu on kuollut austronesialainen kieli. Sitä puhuttiin Niuatoputapun saarella, Tongassa. Kieli kuoli jo viimeistään 1800-luvulle tultaessa, jolloin Niuatoputapun asukkaat alkoivat käyttää pääasiassa tongan kieltä. Nykyään niuatoputapun kielestä tunnetaan enää joitakin sanoja. Suurin osa se, mitä kielestä tiedetään, on peräisin hollantilaisen merimiehen Iacob Le Mairen vuonna 1616 kokoamasta sanalistasta, joka kattoi vain 32 sanaa. Kielellä ei ollut kirjalllista muotoa.
Fonologia
Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeaiuPuolisuppeaeoAvoina Kaikki vokaalit esiintyivät sekä pitkinä että lyhyinä.
Lähde:
Konsonantit LabiaaliAlveolaariVelaariGlottaaliNasaalimnŋKlusiiliptk(ʔ)Frikatiivif | vsLateraalil Lähde:
Le Mairen sanalista
Hollanti (vanha)Niuatoputapu (Le Mairen kirjaama) Niuatoputapu (ehdotettu nykymuoto) Suomi jaada; ijtoiokylläviſch, vischica ika kala verckenvvackapuaka; vuakapossuhoen; kieckeomomoakanavrouweherrifine; hine; fafinenainen; tyttöviſhouck, vishouckmataumātau; matauongenkoukkuyserhakoubeaukamearautacoralenlicaſoa; acachoa kasoa helmi; helminauhadie li le [määräinen artikkeli] eentacij, taci tasi yksi tweeloua, loa lua kaksi drietolou tolu kolme vierfafāneljävijflima lima viisi thienougefoulaagafulu; ogofulukymmenengaet wechfanoufanomennäsieckmataijmatesairas; kuollutobos, oubesworteloufij, oubi ufi jamssi banannasvvafoudgyfuafuti; futi; vuavudi; vuafutibanaanicocos notenalieuwniukookospähkinäjonghe cocosd'mautamata; niu mata; niu mātūnuori kookospähkinäwech; dooralick-wiala kireitti; kauttaaen lantajouta; ajoudauta; i uta; ki utamaalla; maaoversteLatouLātūpomo"Geeft my mijn obos""Toma may oufi"Taumai / aumai / omai ufianna minulle / minun jamssini"Ee wortel soo genaemt /Rietachtich/ gemerbelt op die bast"acouakavakava; juuri
Lähde:
Lähteet
Luokka:Oseanian kuolleet kielet Luokka:Samoalaiset kielet Luokka:Tongan kielet