Heinjärvi on Varsinais-Suomessa Somerolla Kaupinkulman ja Lohjalla Rydönkylän välissä sijaitseva järvi.
Maantietoa Heinjärvi on 2,8 kilometriä pitkä, 1,6 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 189 hehtaaria eli 1,9 neliökilometriä. Sillä on avoin järvenselkä, josta työntyy pohjoiseen leveä Rydönlahti, etelään laajempi lahdelma, josta erottuu lännessä Valkamanlahti ja Vehkalahti ja etelässä maantiesillan kautta yhtyvä Heinilammen järvenosa. Heinilammen pinta-ala on noin yhdeksän hehtaaria. Järven itäpäässä on kaksikärkinen niemi Pitkänokka, jonka viereen jäävät lahdet Jokisuu ja eteläpuolella Pitkälahti. Jokisuusta alkaa Jokisillanjoki. Järvessä on viisi saarta, joiden pinta-ala on 0,36 hehtaaria. Kaikkien saarten pinta-ala on aarin ja hehtaarin väliltä. Pitkänokan edustalla oleva 70 metriä pitkä saari on samalla kuntarajana. Toiseksi suurin saari sijaitsee länsipään etelälahdella matalikolla. Se on 50 metriä pitkä. Muut saaret ovat pieniä luotoja.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 8,64 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 4,6 metriä. Järven syvyys on 17,1 metriä ja tämä kohta sijaitsee Kaupinkulmalla noin 100 metriä etelärannasta Pitkälahden edustalla . Järven keskellä kulkee itä-länsisuuntaisena kaksikilometrinen yli 6-metrinen syvännejakso, joka levittäytyy myös Rydönlahden ja eteläisen lahdelman suuntiin.
Järven rantaviivan pituus on 13,2 kilometriä, josta saarten osuus on 500 metriä . Rannat ovat pääosin metsämaata ja peltomaita ulottuu rantaan asti Rydönkylällä ja Kaupinkulmallakin melkein. Rydönkylällä on rannan läheisyydessä yksi maatila ja muualla vain kaksi kiinteästi asuttua tilaa. Vapaa-ajan asuntoja on noin 90. Niille tulee tiet Kärkölän kautta kulkevalta yhdystieltä 1280, josta haarautuu pohjoispuolella Rydönkylälle ja eteläpuolella Kaupinkulmalle johtavat kylätiet. Myös Somerniemen ja Tammelan välinen tie Salkolaan on joidenkin rannoille tulevien teiden alku. Suuri osa järvestä kuuluu Somerolle ja loput Lohjalle.
Luontoarvoja Vedenlaatu Järven vedenlaatua on tutkittu ennen vuotta 2005 kahdeksan kertaa. Vuonna 2006 kerrottiin, että Heinjärven käyttökelpoisuusluokitus on hyvä tai erinomainen. Sen vesi on kirkasta ja humuksen takia hieman ruskeaa. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut välttävä tai tyydyttävä. Ravinteiden osalta järvi luokitellaan oligotrofiseksi. Kuitenkin järven vedessä viihtyy levä tästä huolimatta melko hyvin. Esimerkiksi vuonna 1996 oli vesi syvänteessä pohjan lähellä hapetonta ja jo kymmenessä metrissä happikylläisyys oli noin 20 %. Muuten on järven happitilanne hyvä.
Kalasto Kalalajeista järvessä esiintyvät alkuperäisinä hauki, lahna, ahven, made, särki, salakka, kuore ja kiiski sekä istutettuna jo 1800-luvulta alkaen muikku ja tämän ohella myös siika, ankerias, kuha ja suutari.
Heinjärveen on istutettu SÄHI-palvelun mukaan kalakantoja seuraavasti: vuonna 2013 kuhaa (määrä 984, kanta: Painionjärvi), vuonna 2015 kuhaa (määrä 3 000), vuonna 2017 kuhaa (2 400, kanta: Painionjärvi), vuonna 2019 kuhaa 4 550, kanta: Painionjärvi), vuonna 2021 planktonsiikaa (2 600, kanta: Rautalammin reitti) ja vuonna 2023 planktonsiikaa (3 069, kanta: Rautalammin reitti).
Vesistösuhteet Heinjärvi sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Pusulanjoen alueella (23.06), jonka Saloveden-Heinlammen valuma-alueeseen (23.064) järvi kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on 10,8 neliökilometriä, josta järven vesialaa on 17,5 %. Valuma-alueen maa-alueesta on metsämaata 87 %, peltomaata 4 %, suomaata 12 % ja tie- ja asutusalueita 7 %. Järveen on johdettu joukko metsä- ja suo-ojia ympäristön metsäalueelta. Luokkolammista (2 ha) tulee Rydönlahteen lyhyt laskuoja ja länsirantaan Vehkalahteen tulee Vahalammista (6 ha) myös lyhyt laskuoja. Etelärannan lähialueella sijaitsevaa Heinlammia ei kohdella erillisenä lampena vaan osana Heinjärveä. Järven itäpään Jokisuun lahdesta alkaa Jokisillanjoki, joka laskee Saloveteen (141 ha). Se muodostaa yläjuoksun osuuden Pusulanjoen valuma-alueen pääuomasta. Heinjärven vedenpinnan korkeus on 118,0 metriä mpy (N2000), joten joelle kertyy pudotusta 0,1 metriä.
Historiaa Heinjärveen on lasku-uoma Heinlammin kautta myös sen eteläpuolella sijaitsevalla, Vehka-Patamon ja Myllyjärven kautta Arimaa-järveen laskevalla Kovelojärvellä (24 ha). Tässä uomassa kuitenkin virtaa vettä vain runsaiden sateiden aikaan. Aiemmin tässä uomassa on ollut Tanjaksen myllyksi nimitetty jalkamylly. Koska vuonna 1822 valmistuneessa isonjaon kartassa nähdään Kovelon lasku-uomista vain Vehka-patamoon laskeva, mutta ei Heinlammiin laskevaa, niin Kovelon lasku-uoma Heinjärveen lienee myöhemmin myllyä varten kaivettu.
Lähteet
Luokka:Saloveden-Heinlammen valuma-alue Luokka:Pusulan järvet Luokka:Somerniemen järvet