2010-luku oli 2000-luvun toinen vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 2010 ja päättyi 31. joulukuuta 2019.
Vuosikymmenen aikana ilmastonmuutos tuli entistä näkyvämmäksi. Maapallon ilmaston keskilämpötila nousi noin 0,25 astetta. Ilmaston lämpenemiseen liittyvät äärimmäiset sääilmiöt lisääntyivät ja ilmastokriisi tuli entistä laajemmin ihmisten tietoisuuteen ja poliittiseen puheeseen.
Älypuhelimet yleistyivät ja sosiaalisen median suosio kasvoi entisestään. Naisten asema ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet edistyivät etenkin länsimaissa. Populismi nousi eri puolilla maailmaa.
Maailmanpolitiikka
Tasa-arvo
Feminismi ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet edistyivät 2010-luvulla. Seksuaalisen häirinnän vastainen Me Too -kampanja levisi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi vuonna 2017. Muun muassa elokuvatuottaja Harvey Weinsteinin ja koomikko Bill Cosbyn seksuaalirikokset nostettiin julkisuuteen ja heidät tuomittiin rangaistuksiin. Suvaitsevaisuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan kasvoi etenkin länsimaissa, joista useat laillistivat vuosikymmenen aikana samaa sukupuolta olevien avioliiton, mukaan lukien Suomi ja Yhdysvallat. Sen sijaan Venäjällä seksuaalivähemmistöjen asemassa tapahtui notkahduksia, kun siellä säädettiin tasa-arvoa ja sananvapautta rajoittavia lakeja. Etenkin Yhdysvalloissa transsukupuolisten oikeudet nousivat keskustelunaiheeksi.
Eurooppa
pienois|pysty|Euroopan unioni ja euroalue tummansinisellä. Euroopan unionin laajeneminen hidastui, koska vain Kroatia liittyi jäseneksi 2013. Latvia ja Liettua ottivat käyttöön euron 2014 ja 2015. Euroopan pakolaiskriisi vuonna 2015 antoi voimaa sellaisille oikeistopopulistisille ja äärioikeistolaisille ajatuksille, jotka olivat aiemmin olleet marginaalissa.
Iso-Britannia päätti Brexit-kansanäänestyksessä erota Euroopan unionista kesäkuussa 2016. Eroprosessi neuvotteluineen vei vuosia, ja ero astui lopulta voimaan tammikuun lopulla 2020. Boris Johnsonin konservatiivit voittivat Britannian parlamenttivaalit vuonna 2019.
Venäjän presidenttinä jatkoi Vladimir Putin. Vuosina 2008–2012 Putin oli pääministeri ja presidenttinä oli Dmitri Medvedev. Vuoden 2011 vaalien jälkeen Venäjällä levisi protesteja, jotka hallinto tukahdutti. Venäjästä tuli vuosikymmenen aikana entistä itsevaltaisempi maa. Putin pyrki hajauttamaan ja heikentämään Euroopan unionia. Venäjä lietsoi kahtiajakoa länsimaiden väestössä massiivisilla informaatiosotakampanjoilla. Venäjän trolliarmeija on yhdistetty muun muassa Donald Trumpin nousuun Yhdysvaltain presidentiksi vuoden 2016 vaaleissa sekä saman vuoden Brexit-äänestykseen.
pienois|Krimin miehitys Itä-Ukrainan sodan alussa keväällä 2014. Ukrainan vallankumous 2014 kaatoi vuodesta 2010 presidenttinä toimineen Viktor Janukovytšin. Venäjän painostuksen vuoksi Janukovytš aikoi vetäytyä vapaakauppahankkeesta Euroopan unionin kanssa, mikä sai kansan kaduille. Vuonna 2014 alkoi Itä-Ukrainan sota, jossa Ukrainan hallitus ja Venäjän perustaman nukkehallituksen joukot ottavat aseellisesti yhteen. Sodan alussa Venäjän joukot miehittivät Krimin niemimaan sekä useita alueita Itä-Ukrainasta. Krimin valtaus oli ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun Euroopan valtiorajoja muutettiin aseiden voimalla. Venäjä oli suunnitellut näiden alueiden haltuunottoja jo vuosia ennen sotaa, varsinkin kun Ukraina oli lähentynyt länttä ja Euroopan unionia. Ukraina alkoi saada aseapua länsimailta. EU:n talouspakotteet Venäjää vastaan jäivät vähäisiksi. Ukrainan uusi presidentti Petro Porošenko hävisi vuoden 2019 presidentinvaaleissa Volodymyr Zelenskyille, joka lupasi korruption kitkemistä maasta.
Ranskan presidenttinä oli 2012–2017 François Hollande, joka ei pyrkinyt epäsuosion vuoksi toiselle kaudelle. Uudeksi presidentiksi valittiin vuonna 2017 poliittista keskustaa edustava Emmanuel Macron.
Espanjan kuningas Juan Carlos I luopui kruunusta vuonna 2014 poikansa Felipe VI:n hyväksi. 1970-luvulta hallinneen kuninkaan viime vuosia varjostivat skandaalit. Katalonian maakuntaparlamentti antoi vuonna 2017 itsenäisyysjulistuksen Espanjasta suurten mielenosoitusten jälkeen. Espanja ei suostunut vaatimuksiin ja pidätti johtavia katalaanipoliitikkoja.
Unkarissa Viktor Orbán palasi valtaan vuonna 2010 ja säilytti asemansa koko vuosikymmenenen. Orbán alkoi toteuttaa ohjelmaansa illiberaalista valtiosta. Hänen Fidesz-puolueensa sai kaksi kolmasosaa parlamentin paikoista ja pystyi muuttamaan perustuslain.
Pohjois-Amerikka
Occupy Wall Street -protestit alkoivat syksyllä 2011 New Yorkissa. Rahavaltaa vastustavat mielenosoitukset levisivät useisiin maihin, mutta liike kuihtui nopeasti. Black Lives Matter -liike nousi Yhdysvalloissa vastustamaan mustien kokemaa poliisiväkivaltaa.
Demokraattien ehdokas Hillary Clinton hävisi vuoden 2016 presidentinvaalit republikaanien Donald Trumpille. Trump tuli presidentiksi vuonna 2017. Kaudellaan Trump muun muassa nimitti Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen kolme konservatiivista tuomaria. Poliittinen kahtiajako syveni Yhdysvalloissa ja etenkin Yhdysvaltain republikaaninen puolue liikkui 2000-luvulla enemmän oikealle. Demokratian vinoumina ilmenivät äänestäjien rekisteröitymisen vaikeuttaminen, senaatin päätösten jarruttaminen ja vaalialueiden uudelleensiirtely.
Lähi-itä
pienois|Mielenosoituksia Syyriassa vuonna 2011. 2010-luvun alkua leimasi erityisesti vuonna 2010 alkanut arabikevät, Tunisiasta alkanut Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa vaikuttanut laaja protestien sarja demokratian, ihmisoikeuksien ja vapaiden vaalien puolesta. Merkittävimpiä alueella vallasta syöstyjä hallitsijoita olivat Egyptin presidentti Hosni Mubarak ja Libyan Muammar Gaddafi. Myös Tunisian ja Jemenin hallitukset syrjäytettiin. Myös muissa alueen valtioissa oli protesteja. Syyriassa puhkesi sisällissota maan hallituksen ja opposition välillä. Myös Libyassa sisällissota jatkui Gaddafin syrjäyttämisen jälkeen.
Arabikevättä seurasi ”islamistiseksi talveksi” nimetty reaktio loppuvuodesta 2011, kun islamistiset liikkeet nousivat valtaan eri puolilla arabimaailmaa.http://www.worldaffairsjournal.org/article/arab-spring-or-islamist-winter Egyptissä vapaissa vaaleissa suurimmaksi ryhmittymäksi nousi islamistinen Muslimiveljeskunta, jonka edustajasta Mohammed Mursista tuli maan presidentti vuoden 2012 vaaleissa. 3. heinäkuuta 2013 Egyptin armeija syrjäytti Mursin ja muslimiveljeskunta julistettiin terrorijärjestöksi. Arabikevään kokeneista maista demokraattinen kehitys sai jatkuva vain Tunisiassa.
Irakin sota julistettiin virallisesti päättyneeksi vuonna 2010, ja viimeiset Yhdysvaltojen joukot poistuivat Irakista joulukuussa 2011. Vuonna 2011 al-Qaedan perustaja Osama bin Laden löydettiin ja surmattiin piilopaikkaansa Pakistanissa.
Joulukuussa 2014 Nato ilmoitti taistelutoimien Afganistanissa olevan ohitse 13 vuoden jälkeen, vaikka maassa olikin useita tuhansia sotilaita maan armeijan tukena.http://www.theguardian.com/world/2014/dec/28/us-nato-formally-end-war-afghanistan-kabul-ceremony Kokonaisuutena syyskuun 11. päivän iskuista alkanut terrorisminvastainen sota kuitenkin jatkui.
Vuonna 2013 Isis-järjestö sai merkittävän jalansijan Syyrian sisällissodassa. Kesäkuussa 2014 Isis eteni Irakissa lähelle Bagdadia ja julisti 29. kesäkuuta 2014 hallitsemilleen alueilla islamilaisen kalifaatin. Isisin julmuudet ja avoin provokaatio, kuten panttivankien mestaus ja tämän videointi ja julkaisu saivat Yhdysvallat lähettämään joukkoja Irakiin valtion asevoimien ja kurditaistelijoiden avuksi. Yhdysvaltain joukot aloittivat elokuussa laajamittaiset ilmaiskut. Venäjä ilmoitti 30. syyskuuta 2015 tulleensa Syyrian hallituksen tueksi sisällissodassa.
Turkki siirtyi Recep Tayyip Erdoğanin johtamana etenevästi kohti islamismia ja toiveet sen EU-jäsenyydestä hiipuivat. Heinäkuussa 2016 Turkissa tapahtui armeijan vallankaappausyritys, joka kukistettiin nopeasti. Sen seurauksena Erdoğanin hallinto sai syyn erottaa tuhansia virkamiehiä ja tuomareita. Vallankaappaukseen syylliseksi Turkissa nimettiin Yhdysvalloissa maanpaossa elävän Fethullah Gülenin johtama salaliitto.
Jemenissa vuonna 2004 alkanut šiialaisten huthien kapina laajeni kun arabikevään myötä maata pitkään hallinnut Ali Abdullah Saleh syrjäytettiin 2011. Syyskuussa 2014 huthit valtasivat maan pääkaupungin Sanaan. Saudi-Arabia useiden muiden arabimaiden tuella aloitti sotatoimet Jemenissa maaliskuussa 2015 Iranin tukemia šiialaisia vastaan. Iran oli YK:n julistamien eriasteisten pakotteiden kohde vuodesta 2006 lähtien koskien sen ydinohjelmaa.
Afrikka
4. heinäkuuta 2011 syntyi uusi valtio, kun Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista kansanäänestyksen tuloksena. Maassa alkoivat pian eri osapuolten väliset taistelut. Etelä-Sudanin sisällissota kesti yli kuusi vuotta joulukuusta 2013 helmikuuhun 2020 ja vaati lähes 400 000 kuolonuhria.
Malissa maan pohjoisosan tuaregit kapinoivat tammikuusta 2012 lähtien. Tappioiden jälkeen maan armeija syrjäytti presidentti Amadou Toumani Tourén. Kesällä islamistinen ryhmittymä kuitenkin otti vallan pohjoisosassa maata. Ranska aloitti sotilasoperaation maassa alkuvuodesta 2013.
Keski-Afrikan tasavalta ajautui kaaokseen, kun Séléka-liikkeen kapinalliset valtasivat pääkaupunki Banguin 23. maaliskuuta 2013 ja syrjäyttivät presidentti François Bozizén. Vallan kaapannut Michel Djotodia ilmoitti Sélékan hajottamisesta ja entiset pääasiassa muslimeja olevat sélékat hajaantuivat maaseudulle ryöstelemään, raiskaamaan ja tappamaan. Maan kristitty valtaväestö muodosti anti-balaka-joukot suojakseen. Nämä hyökkäsivät myös muslimisiviilejä vastaan.
Latinalainen Amerikka
Venezuelassa alkoi tapahtua vuonna 2014 runsaasti mielenosoituksia presidentti Nicolás Maduron sosialistihallitusta vastaan. Epäonnistuneen hallinnon seurauksena maa ajautui hyperinflaatioon ja kriisiin: demokratian taso heikkeni, väkivaltarikollisuus lisääntyi ja pula perustarvikkeista kuten elintarvikkeista ja lääkkeistä paheni.
Brasilian presidentiksi tuli vuonna 2019 oikeistolainen Jair Bolsonaro. Bolsonaro vastusti Amazonin alueen suojelua ja alkuperäiskansojen oikeuksia.
Terrori-iskut
22. heinäkuuta 2011 norjalainen äärioikeistolainen Anders Behring Breivik teki tuhoisan pommi-iskun Oslossa ja ammuskeli Utøyan saarella tappaen yhteensä 77 ihmistä.
Islamismiin ja Isis-järjestöön liittyvä terrorismi lisääntyi Euroopassa. 7. tammikuuta 2015 rynnäkkökiväärein aseistautuneet miehet hyökkäsivät Charlie Hebdo -lehden toimitukseen Pariisissa. Motiivina oli, että lehti oli julkaissut pilakuvia islamin profeetta Muhammedista. Marraskuussa 2015 Pariisissa tapettiin kuudessa paikassa eri iskuissa 132 ihmistä ja 368 ihmistä haavoitettiin. Heinäkuussa 2016 Nizzassa tunisialaistaustainen mies ajoi kuorma-auton väkijoukkoon surmaten 85.
Venäjän asevoimien ohjus ampui alas Malaysia Airlinesin lennon 17 Ukrainassa. 298 ihmistä kuoli. Vuonna 2018 Venäjän agentit yrittivät tappaa venäläisen entisen vakoojan Sergei Skripalin hermomyrkyllä Englannissa, jolloin sivullinen henkilö kuoli. Länsimaiden reaktiot tapauksiin jäivät vähäisiksi.
Orlandon yökerhoammuskelussa 2016 aseistautunut mies hyökkäsi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuun orlandolaiseen yökerhoon. Tekijän ampumiin luoteihin kuoli 49 ihmistä ja 53 haavoittui. Lokakuussa 2017 Las Vegasin ammuskelussa kuoli 58 ihmistä ja 527 haavoittui. Isku oli Yhdysvaltojen tuhoisin yksittäisen tekijän tekemä joukkomurha.
Talous
pienois|BRICS-maiden johtajien kokous 2015. Dilma Rousseff, Narendra Modi, Vladimir Putin, Xi Jinping, Jacob Zuma. Maailmanlaajuisen vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin päätyttyä vuonna 2009 euro ajautui syvään velkakriisiin, joka levisi useisiin valtioihin.