Smolenskin lento-onnettomuus tapahtui 10. huhtikuuta 2010 lähellä Smolenskin sotilaslentokenttää, joka on Venäjällä Smolenskin alueella neljän kilometrin päässä Smolenskin kaupungista.
Puolan presidenttiä Lech Kaczyńskia ja useita muita korkea-arvoisia puolalaisviranomaisia kuljettanut Tupolev Tu-154M -mallinen kone syöksyi maahan noin kolmen kilometrin päässä kentältä. Kaikki koneessa olleet matkustajat ja miehistön jäsenet kuolivat onnettomuudessa. Koneessa oli venäläisviranomaisten mukaan yhteensä 96 ihmistä, joista matkustajia oli 89 ja miehistön jäseniä 7. Sää oli sumuinen, ja syyksi epäillään ohjausvirhettä. Uutistoimisto Interfaxin kertoman mukaan onnettomuutta seuranneella viikolla myös ensimmäiset tiedot mustien laatikoiden tallenteista sisältävä todistusaineisto osoittaa, että lentäjän virhe johti onnettomuuteen.Tutkinta: Lentäjän virhe aiheutti Puolan presidentin lentoturman 15.4.2010. Iltalehti. Turmassa tuhoutunut Tupolev oli valmistettu vuonna 1990 Neuvostoliitossa. Siinä oli ollut aiemmin paljon vikoja ja se oli ollut korjattavana viimeksi vuonna 2009. Konetta oli kuitenkin uudistettu merkittävästi vuoden 2009 lopussa.
Noin kuukausi onnettomuudesta viranomaisten antamien tietojen mukaan turman syynä ei ollut tekninen vika.Puolan presidentin turmakoneessa ei vikaa eikä ammuskelua Iltalehti, 7.5.2010. Mustien laatikoiden tutkimuksissa kävi puolestaan ilmi, että ohjaamossa oli henkilökuntaan kuulumattomia ihmisiä 16–20 minuuttia ennen onnettomuutta. Puolan uutistoimiston mukaan tunnistettu ääni kuuluu Puolan ilmavoimien komentajalle.Mystinen lentoturma: Joku tuli ohjaamoon 16 minuuttia ennen putoamista Uusi Suomi, 19.5.2010.
Tutkinnan edistyminen vuonna 2011
Tammikuussa 2011 julkaistiin venäläinen tutkimusraportti maahansyöksystä, joka ottaa kantaa mm. ilmavoimien komentajan läsnäoloon ohjaamossa.Venäjä: Puolan presidentin turmakoneen miehistöä painostettiin Yle, 12.1.2011. Tekniseltä kannalta onnettomuuden yksittäinen ja ainoa syy oli koneen päällikön päätös jatkaa laskua ratkaisukorkeuden alle, jossa koneen miehistöllä ei ollut sen enempää maata kuin kenttää tai sen valoja näkyvissä. Tämän lennon tapauksessa ratkaisukorkeus oli 100 metriä, ja päätös jatkaa laskeutumista tämän korkeuden alle ilman visuaalista referenssiä oli yksiselitteisesti vastoin lentäjiä velvoittavia määräyksiä. Tapausta kuvataan tyyppiesimerkkinä englanninkielisestä termistä Controlled flight into terrain, jossa ehjä lentokone on miehistön täydessä hallinnassa, mutta miehistön virheellisestä toiminnasta johtuen törmää maastoon.Tutkintakomission loppuraportti Internet Archivessa Yhdessä päämatkustajan odotettavissa olleen kielteisen reaktion kanssa korkeiden virkamiesten läsnäolo ohjaamossa turmahetkellä asetti psykologisen paineen miehistölle, ja näin vaikutti miehistön päätökseen laskeutua olosuhteista huolimatta, venäläistä tutkintakomiteaa johtava Tatjana Anodina kertoo raportissa.
Lopullisen tutkimusraportin taustafaktojen mukaan koko koneen lentävä miehistö oli verrattain kokematon ja rutinoitumaton sekä absoluuttisesti että kyseisellä konetyypillä. Koneen päällikön mittarilentokelpuutukset minimiolosuhteisiin (60 m pysty- ja 800 m vaakanäkyvyys) olivat vanhentuneet (helmikuussa 2010) ja edellinen tarkastuslento vuonna 2008 tehtiin tosiasiallisesti (vastoin asiakirjojen merkintöjä) merkittävästi vaatimuksia paremmissa olosuhteissa.
Smolenskin turmakoneen päällikkö toimi kaksi vuotta aiemmin myös presidentin koneen päällikkönä, kun Georgiaan sotatoimialueelle suuntautunut lento joutui turvasyistä (koneen päällikön päätös) laskeutumaan muualle. Tapausta seurasi julkinen nuhtelu, jossa presidentti uhkasi erottaa lentäjän ilmavoimien palveluksesta.
Koneessa oli 85-henkinen Puolan delegaatio, joka oli matkalla toisen maailmansodan aikana tapahtuneen Katynin joukkomurhan 70-vuotismuistojuhlaan. Onnettomuudessa kuolivat Puolan presidentin lisäksi muun muassa hänen vaimonsa sekä Puolan keskuspankin johtaja Sławomir Skrzypek, Puolan apulaispuolustusministeri ja armeijan esikuntapäällikkö. Gazeta Wyborcza -lehden mukaan Puolan puolustusvoimissa piti olla voimassa sääntö, jonka mukaan koko johto ei saa matkustaa samalla lentokoneella. Kyseinen sääntö oli otettu käyttöön vuonna 2008 sen jälkeen, kun Puolan ilmavoimille kuulunut CASA C-295 -kone joutui lentoturmaan ja kaikki koneessa olleet 20 matkustajaa saivat surmansa.To pierwsza taka katastrofa na swiecie dziennik.pl, 2008.
Merkittäviä turmakoneen matkustajia thumb|140px|Puolan presidentti Lech Kaczyński. thumb|140px|Puolan presidentin puoliso Maria Kaczyńska thumb|Grażyna Gęsicka, Sejmin jäsen pienoiskuva|Surevat tuovat kukkia presidentin palatsin eteen Varsovassa. Turmakoneen matkustajaluettelon mukaan onnettomuuslennolla olivat mukana muun muassa seuraavat henkilöt: Lech Kaczyński, Puolan presidentti Maria Kaczyńska, Puolan presidentin puoliso Ryszard Kaczorowski, Puolan pakolaishallituksen viimeinen presidentti Jerzy Szmajdziński, sejmin eli Puolan parlamentin varapuhemies Władysław Stasiak, Puolan presidentinkanslian johtaja Aleksander Szczygło, Puolan turvallisuuspalvelun johtaja Paweł Wypych, Puolan presidentinkanslian valtiosihteeri Mariusz Handzlik, Puolan presidentinkanslian alivaltiosihteeri Andrzej Kremer, Puolan varaulkoministeri Franciszek Gągor, Puolan armeijan yleisesikunnan päällikkö, kenraali Grzegorz Dolniak, sejmin jäsen Przemysław Gosiewski, sejmin jäsen Izabela Jaruga-Nowacka, sejmin jäsen Zbigniew Wassermann, sejmin jäsen Leszek Deptuła, sejmin jäsen Grażyna Gęsicka, sejmin jäsen Sebastian Karpiniuk, sejmin jäsen Aleksandra Natalli-Świat, sejmin jäsen Arkadiusz Rybicki, sejmin jäsen Jolanta Szymanek-Deresz, sejmin jäsen Wiesław Woda, sejmin jäsen Edward Wojtas, sejmin jäsen Janina Fetlińska, senaatin jäsen Stanisław Zając, senaatin jäsen Janusz Kochanowski, Puolan oikeusasiamies Sławomir Skrzypek, Puolan keskuspankin johtaja Janusz Kurtyka, historioitsija Tadeusz Płoski, piispa Piotr Nurowski, Puolan olympiakomitean johtaja Ryszard Rumianek, yliopistorehtori Krystyna Bochenek, senaatin varapuhemies Andrzej Karweta, Puolan merivoimien komentaja Andrzej Błasik, Puolan ilmavoimien komentaja Włodzimierz Potasiński, erikoisjoukkojen komentaja Bronislaw Kwiatkowski, puolustusvoimien operatiivisen osaston johtaja Krzysztof Putra, sejmin jäsen Tomasz Merta, Puolan kulttuuriministeriön valtiosihteeri Miron Chodakowski, Puolan ortodoksisen kirkon arkkipiispa Anna Walentynowicz, Solidaarisuuden aktiivi ja symboli.
Katso myös Luettelo huomattavista lento-onnettomuuksista
Lähteet
Aiheesta muualla
Russia Todayn kääntämä, Venäjän viranomaisten julkaisema rekonstruktiovideo (englanninkielinen) Youtube
Luokka:Smolenskin lento-onnettomuus 2010 Luokka:Puolan historia