Helsingin Kansanteatteri oli vuosina 1899–1965 toiminut helsinkiläinen teatteri, joka oli toinen nykyisen Helsingin kaupunginteatterin edeltäjistä. Se tunnettiin historiansa aikana useilla eri nimillä.
Historia Työväen Teatteri Helsingin Kansanteatterin historia alkaa vuonna 1883 perustetun Helsingin Työväenyhdistyksen näytelmäkerhosta, joka vuonna 1899 aloitti säännöllisen toimintansa Työväen Teatterin nimellä. Sen ensimmäiseksi johtajaksi valittiin näyttelijä Hilma Rantanen. Työväen Teatteri esiintyi aluksi Helsingin Työväenyhdistyksen toimitiloissa Yrjönkadulla, kunnes siirtyi syksyllä 1906 Vanhalle Ylioppilastalolle.Valpola, Veli (toim.): Uusi Tietosanakirja 7, s. 462. Tietosanakirja Oy, Helsinki, 1961. Kansan Näyttämö pienoiskuva|Esityskuva Kansan Näyttämöltä näytelmästä Eläköön, poika tuli vuodelta 1928. Kuva: Teatterimuseo. Maaliskuussa 1907 Työväen Teatterin tukijat perustivat osakeyhtiön ja se jatkoi Kaarle Halmeen johtamana toimintaansa nimellä Kansan Näyttämö. Vuonna 1912 teatteri ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, kun senaatti lakkautti Kansan Näyttämön saaman valtionavun, mutta toiminta kuitenkin jatkui näyttelijöiden rahoittamana. Vuonna 1922 näyttelijä Mia Backman tuli toistamiseen teatterin johtoon ja samalla alkoi suuri nousukausi. Hänen johdollaan esitettiin muun muassa kokeilevia saksalaisia ekspressionistisia sekä moderneja italialaisia näytelmiä. Kansan Näyttämön varsinaisena erikoisalana oli kuitenkin operetti.
Helsingin Kansanteatteri ja Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri 1930-luvun laman myötä Kansan Näyttämö ja 1926 perustettu Koiton Näyttämö päättivät yhdistyä vuonna 1933 ja näin syntyi Helsingin Kansanteatteri. Mia Backmanin rinnalle toiseksi johtajaksi tuli Eino Jurkka ja vuotta myöhemmin tehtävään nimitettiin Eino Salmelainen. Hänen yhteistyönsä Hella Wuolijoen kanssa toi Kansanteatterille useiden Niskavuori-näytelmien kantaesitykset.
Vuonna 1934 suunniteltiin Kansanteatterille omaa taloa Hakaniementorin takaosaan ja tätä varten hankittiin luonnospiirustukset arkkitehti P. E. Blomstedtilta. Taloon olisi tullut myös kansanravintola.Kansanteatterin talo Hakaniementorin takaosaan, Helsingin Sanomat, 18.11.1934, nro 312, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 16.11.2024
Helsingin Kansanteatteri esiintyi Vanhan ylioppilastalon lisäksi myös Koiton talolla vuoteen 1948 saakka, jolloin Raittiusyhdistys Koitto lopetti yhteistyön. Tämän jälkeen Kansanteatteri yhdistyi Helsingin Työväen Teatterin kanssa ja uusi teatteri jatkoi toimintaansa nimellä Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri. Molemmilla oli kuitenkin oma näyttämö ja johtaja sekä omat näyttelijät. Kansanteatteri esitti omia näytelmiään edelleen Vanhalla ylioppilastalolla. Vuonna 1961 molempien teatterien näyttelijäkunnat yhdistettiin ja Helsingin kaupunginteatteri puolestaan perustettiin Kansanteatteri-Työväenteatterista vuonna 1965.
Teatterin johtajia Työväen Teatteri Hilma Rantanen 1899–1907 Kansan Näyttämö Kaarle Halme 1907–1912 Pekka Alpo 1912–1914 Mia Backman 1914–1917, 1922–1933 Ilmari Räsänen 1918–1921 Teuvo Puro 1930 Helsingin Kansanteatteri Mia Backman 1933–1934 Eino Jurkka 1933–1934 Eino Salmelainen 1934–1940 Arvi Kivimaa 1940–1949 Glory Leppänen 1949–1951 Verneri Veistäjä 1951–1955 Jorma Nortimo 1955–1957 Matti Kassila 1957–1959 Sakari Puurunen 1959–1965
Näyttelijöitä Stig Fransman 1961– Anja Haahdenmaa 1961– Helena Haavisto –1965 Kauko Helovirta 1961–1965]] Helge Herala 1961–1963, 1967–) Jarno Hiilloskorpi 1961– Aimo Hiltunen –1961 Eino Kaipainen –1965 Ismo Kallio 1961– Kunto Karapää –1961 Martta Kinnunen –1965 Seppo Kolehmainen –1961 Marja Korhonen 1961–1963 ,1967–) Ossi Korhonen –1963 Heidi Krohn 1961– Artturi Laakso –1961 Assi Nortia –1961 Saara Ranin –1965 Rauni Ranta 1961–1965 Taneli Rinne –1965 Tiina Rinne 1961– Tommi Rinne –1965 Sirkka-Liisa Wilen –1961 Kauko Väyrynen –1961
Lähteet
Luokka:Helsingin entiset teatterit
Luokka:Suomalainen työväenkulttuuri Luokka:Helsinki 1900-luvulla