Nätkelmäpunatäplä (Zygaena lonicerae) on niittyjen punamusta perhoslaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 430–470.
Koko ja ulkonäkö Nätkelmäpunatäplä on pienehkö perhonen, jonka pohjaväriltään mustissa, hieman sinisen metallinhohtoisissa etusiivissä on viisi punaista täplää. Täplistä kaksi on aivan siiven tyvessä, siiven keskivaiheilla etureunan puolella oleva on selvästi muita pienempi ja kaksi uloimpana sijaitsevaa täplää ovat jokseenkin samankokoiset. Kaikki täplät ovat muodoltaan miltei pyöreitä. Takasiivet ovat punaiset, varsin teräväkärkiset ja niiden takareunaa kiertävä, leveä musta reunus kapenee äkillisesti ennen siiven tyveä. Naaraan väritys on hieman himmeämpi kuin koiraalla ja etusiipien alapinnalla on punertavaa kehnää. Ruumis on kokonaisuudessaan musta, mutta pää ja keskiruumis ovat hieman sinihohtoiset. Verkkosilmät ja imukärsä ovat hyvin kehittyneet ja huulirihmat keskipitkät. Raajat ovat mustat ilman metallinkiiltoa. Siipiväli 30–40 mm.Norges sommerfugler UK Moths Svenska fjärilar s. 91–92 ja 260–263
Viisitäpläisenä laji muistuttaa huomattavan paljon lähisukulaistaan virnapunatäplää. Nätkelmäpunatäplä on kuitenkin selvästi kookkaampi ja nuijamaiset tuntosarvet ovat pitemmät kuin 3/4 etusiiven pituudesta. Etusiivet ovat myös muodoltaan suipommat kuin virnapunatäplällä.R. Väisänen, P. Somerma (1993). Suomen punatäpläperhoset. Baptria 18(2b) Suurin piirtein samankokoisella maitepunatäplällä on kuusi punaista täplää.
Sukulaistensa tapaan maitepunatäplän yksilöiden ulkonäössä on vaihtelua. Esimerkiksi muodolla f. bercei osa täplistä on sulautuneena toisiinsa, muodolla f. rubescens täplät ovat kookkaita ja sumeareunaisia, ja muodolla f. incendium lähes koko etusiipi on punainen. Lajista tunnetaan myös värimuoto f. citrina, jolla punainen väri on korvautunut keltaisella. pienoiskuva
Levinneisyys ja lentoaika Lajin levinneisyys ulottuu Pohjois-Espanjasta ja Irlannista Kaukasukselle ja Kiinan länsiosiin. Suomessa nätkelmäpunatäplää tavataan Ahvenanmaalla sekä maan etelä- ja keskiosissa, mutta havaintoja on hajanaisesti. Perhoset ovat lennossa heinäkuussa.Perhoswiki
Elinympäristö ja elintavat Nätkelmäpunatäplä on päiväaktiivinen perhonen, joka viihtyy aurinkoisilla niityillä, rannoilla ja metsänreunoilla, ei kuitenkaan kuivissa ympäristöissä. Esiintymät ovat usein hyvin paikallisia, mutta niiden yksilömäärät saattavat olla suuria. Suomessa laji on luokiteltu vaarantuneeksi ja Norjassa suojelun tarpeessa olevaksi, mutta Euroopan mittakaavassa laji ei ole harvinainen.
Ravintokasvi Toukka kelpuuttaa ravinnokseen useita hernekasveja, mm. apilat (Trifolium), nätkelmät (Lathyrus) sekä maitteet (Lotus).
Lähteet
Aiheesta muualla Bestimmungshilfe des Lepiforums koiraan genitaalit naaraan genitaalit
Luokka:Punatäplämäiset